Perättömät huoli-ilmoitukset kuormittavat sosiaalihuoltoa, kertoo Helsingin kaupungin sosiaalihuollon nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Henna Niiranen.
Niirasen mukaan perättömiä ilmoituksia tehdään sekä tavallisista kansalaisista että julkisuuden henkilöistä.
– Jos puhutaan poliitikoista, niin valitettavasti vaalien alla tulee enemmän huoli-ilmoituksia kuin vaalikaudella muulloin.
Myös medianäkyvyys yleensä saattaa vaikuttaa poliitikoista ja muista julkisuuden henkilöistä tehtyjen huoli-ilmoitusten määrään, Niiranen sanoo.
– Jos henkilö on esittänyt vahvoja mielipiteitä näkyvästi, niin kyseisestä henkilöstä saattaa tulla enemmän ilmoituksia.
Iltalehti on uutisoinut aiemmin kärkipoliitikoista tehdyistä turhista huoli-ilmoituksista.
Aihe nousi otsikoihin viimeksi tällä viikolla, kun vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra kertoi Instagramissa, että hänestä oli tehty perätön huoli-ilmoitus. Aiemmin sama riesa on vaivannut valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps), vihreiden puheenjohtaja Sofia Virtaa ja vasemmistoliiton Minja Koskelaa.
Riitoja ja erimielisyyttä
Helsingissä on tehty kuluvan vuoden aikana yli 22 000 huoli-ilmoitusta, Niiranen kertoo. Hänen mukaansa ilmoitusten määrä on kasvanut 160 prosenttia vuoden takaisesta.
Niirasen mukaan kaupunki ei tilastoi perättömiä huoli-ilmoituksia.
– Mutta keskimäärin aiheettomia ilmoituksia saapuu meille kymmenestä kahteenkymmeneen viikossa. Vaihteluväli on kuitenkin suuri.
Osassa tapauksista on Niirasen mukaan vaikeaa arvioida, onko ilmoitus tehty kiusaamistarkoituksessa vai aidosta huolesta.
Yksityishenkilöiden tekemät perättömät huoli-ilmoitukset liittyvät usein läheisten tai naapureiden välisiin riitoihin, Niiranen kertoo.
– Lisäksi ilmoituksia valitettavasti tehdään myös esimerkiksi lasten opettajista ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Näissä tapauksissa on yleensä taustalla jotain erimielisyyttä.
Minuuteista tunteihin
Laki velvoittaa sosiaalihuoltoa selvittämään jokaisen sille tulleen huoli-ilmoituksen.
Niiranen painottaa, että jokainen turha huoli-ilmoitus on pois jo valmiiksi kuormittuneelta sosiaalihuollolta ja tietysti niiltä ihmisiltä, jotka olisivat oikeasti sosiaalihuollon tarpeessa.
– Helsingissä sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu tulevaisuudessa melkoisia säästöpaineita, joten ei voi sanoa, että resurssit olisivat täysin riittävät.
Suurimmassa osassa ilmoituksista on kyse aidosta huolesta.
Niirasen mukaan yhden ilmoituksen selvittämiseen kuluu aikaa muutamasta minuutista muutamaan tuntiin.
Aluksi sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja arvioi ilmoituksen sisällön perusteella, miten asiassa kannattaisi toimia, Niiranen kertoo.
– Yritämme tavoittaa ihmistä parina eri päivänä pariin eri kellonaikaan, ja mikäli häntä ei tavoiteta, lähetämme hänelle kirjeen.
– Äärimmäisissä tilanteissa, joissa ilmoituksen sisältö herättää hyvin vahvaa huolta eikä henkilöä tavoiteta puhelimitse, teemme kotikäynnin.
Kiireellisiin ilmoituksiin sosiaalihuolto reagoi joko samana tai seuraavana päivänä riippuen siitä, mihin kellonaikaan ilmoitus tulee, Niiranen kertoo.
Päättäjät kokevat painetta
Diarra nosti oman tapauksensa yhteydessä esiin huolen siitä, että toistaiseksi maksuton huoli-ilmoitusjärjestelmä saatettaisiin joutua muuttamaan maksulliseksi.
Hänen mukaansa päättäjät kokevat painetta tähän, koska turhat huoli-ilmoitukset tuhlaavat jo valmiiksi tiukilla olevan sosiaalihuollon resursseja.
Niiranen uskoo, että jos järjestelmä muutettaisiin maksulliseksi, osa aidoista huoli-ilmoituksista jäisi tekemättä.
– On tärkeää huomioida, että suurimmassa osassa ilmoituksista on kyse aidosta huolesta. Huoli-ilmoitus on syytä tehdä aina, jos ihminen vaikuttaa olevan avun tarpeessa.
Huolen toisen ihmisen hyvinvoinnista voi ilmaista joko anonyymisti tai omalla nimellä. Ilmoituksen voi tehdä myös kohteen luvalla tai yhdessä hänen kanssaan.
Niiranen ei myöskään poistaisi mahdollisuutta tehdä huoli-ilmoitusta anonyyminä.
– Jos huoli-ilmoitukset pitäisi tehdä omalla nimellä, niin varmaankin kriittisiä ilmoituksia jäisi aika paljon tekemättä. Monet ihmiset eivät halua tehdä ilmoitusta nimellään esimerkiksi lähisuhdeväkivallan pelossa tai kohteen psyykkisen oireilun takia.
