Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan asema on vahva. Tämä selviää Iltalehden toteuttamasta kyselystä puolueen vaikuttajille.
Keväällä 2027 järjestetään eduskuntavaalit. Iltalehti kysyi vasemmistovaikuttajilta kantaa väitteeseen: jos vasemmistoliiton vaalitulos ei parane merkittävästi vuoden 2023 tuloksesta (7,1%), toivon puolueen puheenjohtajan vaihtuvan.
Peräti 59,9 prosenttia ei toivoisi puheenjohtajan vaihtuvan, vain 13,4 prosenttia vastaa kyllä. 26,8 prosenttia ei osannut ilmaista kantaansa.
– Puheenjohtaja ei yksin vaikuta tulokseen. Tulos on kokonaisuus monesta tekijästä. Tämän vuoksi en liitä vaalitulosta ja puheenjohtajan valintaa suoraan toisiinsa, Uudenmaan vasemmistoliiton piirihallituksen jäsen Jonna Yli-Viikari kirjoittaa avoimessa vastauksessaan.
Avoimissa vastauksissa, joita sai jättää nimellä tai nimettä, Koskela saa paljon kehuja.
– Uskon, että nykyinen puheenjohtaja on onnistunut hyvin tehtävässään. On vaikeaa nähdä tilannetta, jossa mahdollinen puolueen heikko menestys johtuisi puheenjohtajasta, eräs anonyymi vastaaja sanoo.
– Poliittinen tilanne on sellainen, että jos vaalivoittoa ei saada, puheenjohtajan tulee kantaa vastuu, joka hänelle kuuluu, toinen nimettömänä esiintyvä kuitenkin näkee.
Iltalehden kysely vasemmistoliiton kansanedustajille, puoluehallituksen ja puoluevaltuuston jäsenille sekä piirihallitusten jäsenille ja osalle varajäsenistä toteutettiin 14.–21.5. Kyselyyn vastasi 147 puoluevaikuttaja 279:stä. Vastausprosentti oli 57.
Anderssonin paluutakin toivotaan
Vaikka Minja Koskelan asema vasemmistoliiton johdossa vaikuttaa juuri nyt betonoidulta, Iltalehti kysyi vasemmistovaikuttajilta myös, kenet he näkisivät mieluiten Koskelan jälkeen seuraavana puheenjohtajana.
Vastausvaihtoehdoiksi kansanedustajista annettiin Laura Meriluoto, Pia Lohikoski, Jessi Jokelainen, Aino-Kaisa Pekonen, Mai Kivelä ja Johannes Yrttiaho.
Mepeistä vaihtoehtoina ovat Li Andersson, Jussi Saramo ja Merja Kyllönen.
Mukana ovat myös jo mainitun 1. varapuheenjohtaja Meriluodon lisäksi 2. varapuheenjohtaja Otto Bruun ja 3. varapuheenjohtaja Miikka Kortelainen.
Suurimman suosion Koskelan seuraajaksi saa Jussi Saramo 47,6 prosentin kannatuksella, toiseksi tulee kansanedustaja Jessi Jokelainen (32,5 prosenttia) ja kolmanneksi entinen puheenjohtaja Li Andersson (31,0 prosenttia).
Kyselyssä kukin vastaaja sai valita enintään kolme seuraajasuosikkia.
– Listalta puuttuu useita varteenotettavia nimiä, ja erityisesti oma suosikkini eli Jouni Jussinniemi, eräs vastaaja kirjoittaa avoimissa vastauksissa.
Jussinniemi on toiminut aiemmin vasemmistoliiton varapuheenjohtajana. Myös muita vasemmistoliiton vaikuttajia nostetaan esiin.
– Ensisijaiset toiveeni puolueen puheenjohtajaksi/puheenjohtajistoon ovat Gashaw Bibani ja Paco Diop. Kannatan myös Li Anderssonia puheenjohtajistoon, toinen vastaaja sanoo.
Saramoa Koskelan seuraajaksi liputtava Pohjanmaan vasemmistoliiton piirihallituksen jäsen Noora Jussila sanoo, että tekisi hyvää puolueelle jossain vaiheessa saada osaava mieshenkilö johtoon.
– Meidän täytyy puolueena näkyä varteenotettavana vaihtoehtona myös miehille.
”Huolestuttavasti vähän samanlainen henkilökultti”
Vasemmistoliiton seuraava puoluekokous järjestetään 2028. Iltalehti kysyi, toivovatko vastaajat, että tuolloin ehdolla puolueen puheenjohtajaksi olisi useita tunnettuja vasemmistolaisia vaikuttajia.
Peräti 87,1 prosenttia toivoisi useita puheenjohtajaehdokkaita, kun taas 18,3 prosenttia ei tätä halua.
– Vuonna 2028 puolueen nykyinen puheenjohtaja Minja Koskela on ehtinyt toimia puheenjohtajana kokonaisen kolmivuotiskauden ensimmäisen pätkäkauden jälkeen. Useampi puheenjohtajaehdokas herättää puolueen sisällä enemmän keskustelua puolueen linjasta ja tulevaisuuden suunnasta, mikä on aina tervetullutta, yhdessä avoimessa vastauksessa perustellaan.
Koskelasta tuli Li Anderssonin seuraaja puheenjohtajana syksyllä 2024 sen jälkeen, kun Andersson valittiin kesän eurovaaleissa Euroopan parlamenttiin historiallisen suurella äänimäärällä.
Useamman ehdokkaan mukana oloa puheenjohtajavaalissa luonnehditaan myös merkkinä terveestä puoluekulttuurista.
– Äänestys on aina kivaa ja jännittävä, yksi vastaaja kuvaa.
– Minjan ympärillä alkaa olla huolestuttavasti vähän samanlainen henkilökultti, jossa hänen epäasiallistakaan toimintaa ei saa kritisoida kuten esim. Sanna Marinin ympärillä olisi. Olisi hyvä, jos Minja haastettaisiin, sanoo toinen vastaaja.
Marin on sosialidemokraatti ja toimi edellisessä hallituksessa pääministerinä.
– Olen melko tyytymätön puolueen nykyiseen suuntaan ja johtoon. Olisi hyvä, jos puolueen vasen laita toisi itseään rohkeammin esille, kuuluu eräs kritiikki vasemmistoliitosta.
– Nykyinen johto on liian feministinen ja ulkopolitiikassa kokematon ja osaamaton.
Koskela saa kuitenkin erittäin paljon kehuja.
– Minja vetää hyvin. Jos hän on halukas jatkamaan, ei muita tarvita.
– Minja Koskela ja muu puheenjohtajisto on huippu.
”Täysin näkymätöntä”
Vaikuttajakyselyssä pyydettiin myös arviota väitteestä, jonka mukaan puolueen johto kuuntelee kentän mielipiteitä ja on helposti tavoitettavissa.
Täysin tai osittain samaa mieltä tästä on peräti 87,9 prosenttia.
– Tunnen ison osan puoluejohdosta pitkän ajan puolueaktiivina ja vastailevat asiallisesti ja melko nopeasti viesteihin ja kyselyihin ja osallistuvat keskusteluun puolueen eri foorumeilla. En voi antaa muuta kuin kiitosta tästä. Ovat lisäksi maanläheisiä ja kivoja tyyppejä, ahkeria kyllä, eräs palaute kuuluu.
Tiedusteltaessa arvosanoja puolueen johdon pärjäämisestä asteikolla 1–5 (1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin), kaikki johtopaikoilla olevat yltävät yli 4:n arvosanoihin.
Suurinta tyytyväisyys on puheenjohtaja Minja Koskelaan keskiarvolla 4,74. Toiseksi tyytyväisimpiä vasemmistoliiton vaikuttajat ovat eduskuntaryhmän puheenjohtajan Aino-Kaisa Pekosen toimintaan (4,57). Puoluesihteeri Mäkipään arvosana on 4,35.
Varapuheenjohtajat ja puoluesihteeri saavat hivenen heikompia arvosanoja, mutta kaikkien keskiarvo on yli neljän. Bruunin arvosanaksi tulee 4,17, Kortelaisen 4,14 ja Meriluodon 4,05.
– Nykyinen johto on ollut asemissaan vasta vähän aikaan, he ovat onnistuneet tähän asti erittäin hyvin, yksi vastaaja sanoo.
Avoimissa vastauksissa tulee kuitenkin myös kritiikkiä.
– Suurimman osan yllä mainituista toiminta on täysin näkymätöntä tai näennäistä ilman todellista vaikuttavuutta.
– Puoluejohto on onnistunut poliittisessa työssään ulospäin hyvin. Sisäisesti kuitenkin johtamistapa on hyvin autoritaarinen ja vastakohta puoluedemokratialle.
