IL:n tiedot: Uusi yhteisvelka etenee – Suomi allekirjoittaa paperit jo tällä viikolla

Iltalehden tietojen mukaan Suomi on allekirjoittamassa tällä viikolla lainasopimuksen Safe-puolustusvelan nostamisesta Euroopan komission kanssa.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti jo viime vuoden marraskuussa, että Suomi nostaa uutta puolustusyhteisvelkaa enintään miljardi euroa.

Valtioneuvosto hyväksyi allekirjoitusvaltuuksien myöntämisen ja lainasopimuksen yleisistunnossaan viime viikon torstaina. Päätöksen mukaan hallitus valtuuttaa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) tai hänen estyessään kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok) allekirjoittamaan Suomen ja EU:n välisen Safe-lainasopimuksen.

Sopimuksessa vahvistetaan lainan muodossa myönnettävän tuen saatavuusaika ja yksityiskohtaiset ehdot. Sopimuspohjat ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille.

Suomi aikoo lähettää lainahakemuksia komissiolle hankkeiden etenemisen mukaisesti, eli kaikkea rahaa ei haalita kerrallaan. Suomi aikoo käyttää uutta yhteisvelkaa muun muassa maataistelukykyä vahvistaviin monikansallisiin yhteishankintoihin ja droonisuorituskykyjen kehittämiseen yhteistyössä Ukrainan ja liittolaisten kanssa.

Suomi on IL:n tietojen mukaan ollut kiinnostunut erityisesti asetarvikkeiden yhteishankintaprojekteista, joissa Suomi pääsisi vetovastuuseen. Esimerkiksi miehistönkuljetusvaunujen myyminen muille maille on kiinnostanut Suomea.

Investointisuunnitelman Safe-lainan käytöstä Suomi on allekirjoittanut jo elokuun lopulla.

Kiinnostus lässähti

Puolustuskomissaari Andrius Kubilius kiersi aiemmin EU-maissa allekirjoittamassa Safe-lainasopimuksia jäsenmaiden kanssa. Tällainen tilaisuus järjestettiin muun muassa Latviassa, jossa allekirjoitukset tehtiin näyttävästi kameran edessä.

Iltalehden tietojen mukaan jäsenmaiden into järjestää Safe-allekirjoituksista näyttäviä tilaisuuksia kuitenkin lopahti, ja komissaarille varattu lentojärjestely jouduttiin aiemmin perumaan. Myöskään komissiossa alun perin pohdittu Safe-lainan toinen kierros ei ole ottanut tuulta alleen, koska jäsenmaat eivät ole tällaista toivoneet.

IL:n tiedossa ei ole, aiotaanko allekirjoituksesta järjestää Suomessa erikoisempaa spektaakkelia.

Suomi haki pikkusummaa

Suomen hakema miljardi euroa on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Baltian maiden. Esimerkiksi Virolle komissio on varannut noin 2,6 miljardia euroa lainaa, Latvialle yli 5,6 miljardia ja Liettualle 6,3 miljardia euroa.

Suurin lainapotti on menossa Puolaan, joka on saamassa 43,7 miljardia euroa EU-lainaa. Romaniaan on menossa 16,7 miljardia ja Ranskaan sekä Unkariin 16,2 miljardia euroa. Italian rahasumma on 14,9 miljardia euroa.

Ajatus uudessa Safe-velassa on se, että komissio hakee markkinoilta lainaa sen verran, mitä jäsenmaat yhteishankintoihinsa tarvitsevat. Sen jälkeen raha kanavoidaan jäsenmaille, jotka maksavat sen myöhemmin takaisin komissiolle.

Lainojen takaamiseen käytetään EU:n omien varojen kattoa ja budjetin välistä liikkumavaraa. Jos jokin maa ei maksa velkaansa, loppupeleissä sen takaisinmaksu on kaikkien EU-maiden vastuulla. Uudella Safe-velalla tehtäviä puolustusinvestointeja ei lueta EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin