Pääuutiset

Isku aivan Suomen rajan tuntumassa – Jarno Limnell: Strateginen muutos

Isku aivan Suomen rajan tuntumassa – Jarno Limnell: Strateginen muutos

Ukrainan on kerrottu iskeneen venäläiseen ohjuslaivaan Suomenlahdella keskiviikkona. Avointen tiedustelutietojen mukaan isku tapahtui lähellä Suursaarta, joka sijaitsee vain noin 110 kilometrin päässä Helsingistä.

Sotatieteiden tohtori, kansanedustaja Jarno Limnell katsoo, että Suursaaren isku paljastaa Suomenlahden uuden turvallisuustodellisuuden.

Hänen mielestään isku on sotilaallisesti merkittävä käänne.

– Kyse ei ole vain yhden venäläisen sotalaivan vaurioitumisesta, vaan laajemmasta muutoksesta koko Suomenlahden turvallisuustilanteessa. Ukrainan sota ei ole siirtynyt Suomeen, mutta sen sotilaalliset vaikutukset ulottuvat nyt aivan Suomen rajojen tuntumaan, Limnell sanoo Iltalehdelle välittämässään kirjoituksessa.

– Yhden sotalaivan vaurioituminen on taktinen tapahtuma. Se, ettei Venäjä voi enää pitää Suomenlahtea turvallisena taka-alueenaan, on strateginen muutos, hän jatkaa.

Vain 40 km Kotkaan

Ukrainan ilmoittaman iskun kohteena oli Venäjän Itämeren laivastoon kuuluva Naro-Fominsk-ohjuskorvetti, joka kykenee käyttämään pitkän kantaman risteilyohjuksia. Aluksen vaurioiden laajuudesta ei ole vielä varmuutta, Limnell huomauttaa.

– Olennaisempaa on kuitenkin se, että Ukraina osoittaa kykenevänsä vaikuttamaan Venäjän sotilaallisiin kohteisiin Suomenlahdella, kaukana varsinaisesta rintamasta.

Limnell sanoo, että Suursaari on tässä kehityksessä erityisen merkittävä. Saari sijaitsee vain noin 40 kilometrin päässä Kotkasta, ja Venäjä on vahvistanut sen sotilaallista infrastruktuuria jo vuosien ajan. Saarella on tutka-asema, helikopterikenttä ja muuta sotilaallista toimintaa tukevaa infrastruktuuria.

– Suursaari on Venäjälle tärkeä valvonnallinen ja sotilaallinen tukipiste keskellä Suomenlahtea sekä Pietarin meriyhteyksien läheisyydessä.

Limnell painottaa, että Suursaari ei ole vain saari Suomenlahdella.

– Se on Venäjän sotilaallinen etuvartioasema aivan Suomen ja Naton rajojen tuntumassa.

– Nyt tapahtunut isku ei tiettävästi kohdistunut itse saareen. Sen sijaan isku saaren lähistöllä olevaan sotalaivaan osoittaa, että Venäjän on otettava Ukrainan kaukovaikuttaminen huomioon myös tämän sotilaallisesti tärkeän alueen puolustuksessa.

Tämä on Ukrainan tavoite

Limnell katsoo myös, että tapahtumia on tarkasteltava yhdessä samanaikaisen Laukaansuun eli Ust-Lugan satamaan kohdistuneen laajan drooni-iskun kanssa. Ukraina pyrkii vaikuttamaan samanaikaisesti Venäjän sotilaalliseen toimintakykyyn ja sen sodankäyntiä rahoittavaan öljyvientiin. Venäjälle tämä merkitsee kasvavaa tarvetta suojata sotalaivojaan, satamiaan, energiainfrastruktuuriaan ja Pietarin lähialuetta.

– Ukrainan tavoitteena ei ole vain tuhota yksittäisiä kohteita. Se pyrkii pakottamaan Venäjän käyttämään yhä enemmän voimavarojaan oman alueensa puolustamiseen, Limnell sanoo kirjoituksessaan.

Limnellin mukaan tässä on sodankäynnin yksi keskeinen muutos.

– Pitkän kantaman droonit mahdollistavat suhteellisen edullisen vaikuttamisen kohteisiin, joiden suojaaminen edellyttää kalliita ja rajallisia puolustusjärjestelmiä. Venäjän on tehtävä entistä vaikeampia valintoja siitä, missä se käyttää ilmatorjuntaansa, elektronisen sodankäynnin järjestelmiään ja muita sotilaallisia voimavarojaan.

Venäjä todennäköisesti pyrkii vahvistamaan

Kansanedustaja Limnell ennakoi Suomenlahdelle kolmea kehityskulkua.

Ensinnä Ukrainan vastaavat iskut Venäjän sotilaallisiin ja taloudellisesti tärkeisiin kohteisiin voivat jatkua.

– Jos Ukraina toteaa pystyvänsä tehokkaasti vaikuttamaan Itämeren laivastoon ja Venäjän vientisatamiin, sillä on sotilaallisia ja taloudellisia perusteita jatkaa tätä toimintaa, Limnell näkee.

Toiseksi hän sanoo, että Venäjä todennäköisesti pyrkii vahvistamaan Suomenlahden sotilaallista suojausta.

– Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lisääntyvää ilmapuolustusta, elektronista häirintää, valvontaa ja sotilaallista toimintaa Suursaaren ja Pietarin lähialueilla. Samalla Venäjä saattaa käyttää Ukrainan iskuja poliittisena perusteluna näkyvämmälle sotilaalliselle läsnäololle.

Kolmanneksi Suomen lähialueella kasvavat ennen kaikkea tahattomien vaaratilanteiden ja sotilaallisten väärintulkintojen riskit.

– Suomenlahti on kapea, vilkkaasti liikennöity merialue, jossa sotilaallinen toiminta, siviili-ilmailu, kauppamerenkulku ja kriittinen infrastruktuuri ovat lähellä toisiaan, Limnell huomauttaa.

Ympäristövahingon riski kasvaa

Limnellin mukaan Suomen kannalta vaarallisin tilanne ei välttämättä synny harkitusta hyökkäyksestä, vaan yhdestä väärään paikkaan päätyneestä droonista, virheellisestä tilannearviosta tai hallitsemattomasta sotilaallisesta reaktiosta.

– Tämä ei ole enää pelkästään teoreettinen riski. Suomeen keväällä harhautuneiden ukrainalaisten droonien tutkinnassa todettiin, että voimakas satelliittipaikannuksen häirintä ja sääolosuhteet vaikuttivat niiden lentoreitteihin. Myös tämän viikon tapahtumien yhteydessä on tutkittu mahdollista alueloukkausta Suomenlahdella.

Limnell painottaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä myös meriliikenteen turvallisuuteen. Suomenlahdella liikkuu runsaasti öljy- ja muita kauppa-aluksia, ja alueen energiainfrastruktuuri on laaja.

– Sotilaallisen toiminnan lisääntyminen kasvattaa myös vakavan merellisen onnettomuuden ja ympäristövahingon riskiä. Suuri öljyvahinko Suomenlahdella olisi paitsi ympäristökatastrofi myös huomattava taloudellinen ja yhteiskunnallinen turvallisuusongelma.

”Meidän ei pidä liioitella”

Suomelle tilanne asettaa Limnellin mukaan selkeitä vaatimuksia.

– Meillä on oltava jatkuvasti ajantasainen meri- ja ilmatilannekuva, kyky havaita ja torjua drooniuhkia sekä valmius toimia nopeasti tilanteissa, joissa sotilaallinen toiminta lähestyy rajojamme. Yhteistyö Viron, Ruotsin ja muiden Nato-liittolaisten kanssa on tässä aivan keskeistä. Myös viranomaisten, merenkulun ja pelastustoimen varautumisen on vastattava muuttuvaa turvallisuustilannetta.

Samalla Suomen on Limnellin mukaan huolehdittava siitä, että Ukrainan kanssa pidetään tiiviisti yhteyttä alueloukkausten ehkäisemiseksi.

– Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen ja vahva tuki Ukrainalle eivät ole keskenään ristiriidassa, Limnell sanoo.

– Venäjä aloitti hyökkäyssodan, ja Ukrainalla on oikeus puolustautua. Suomen tuki Ukrainalle jatkuu. Samanaikaisesti Suomen on huolehdittava oman alueensa ja kansalaistensa turvallisuudesta, hän jatkaa.

Hän nostaa esiin myös sen, että Puolustusvoimat on ilmoittanut, ettei Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.

– Se on tärkeä lähtökohta. Meidän ei pidä liioitella tapahtumien merkitystä eikä lietsoa perusteetonta pelkoa. Mutta yhtä virheellistä olisi vähätellä muutosta, joka Suomenlahdella on nyt nähtävissä.

Suomi joutuu varautumaan monimutkaisiin vaaroihin

Limnell summaa vielä kirjoituksensa lopuksi, että Suomenlahden turvallisuudessa on alkamassa uusi vaihe.

– Venäjä joutuu puolustamaan aiemmin suhteellisen suojassa olleita sotilaallisia ja taloudellisia kohteitaan, Ukraina on laajentanut sotilaallista vaikuttamistaan Itämerelle, ja Suomi joutuu varautumaan entistä monimutkaisempiin vaaratilanteisiin.

– Suomen tärkein tehtävä on varmistaa, ettei sodan lähestyminen rajojamme merkitse sen hallitsematonta leviämistä. Siihen tarvitaan vahvaa omaa puolustuskykyä, tiivistä Nato-yhteistyötä ja kykyä ennakoida tapahtumia ennen kuin ne muuttuvat kriiseiksi, Limnell näkee.

Olet saattanut jäädä paitsi