Kymenlaaksolainen mies hyväksikäytti nuorta tytärpuoltaan yli kahden ja puolen vuoden ajan.
Hänet on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä maksamaan tuhansien eurojen edestä korvauksia.
Itä-Suomen hovioikeus ei tuoreella päätöksellään muuttanut Kymenlaakson käräjäoikeuden viime syksynä antamaa tuomiota miltään osin.
Rangaistus törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kaksi vuotta ja neljä kuukautta vankeutta.
Miehen on maksettava uhrille 23 000 euroa vahingonkorvauksia sekä valtiolle reilut 40 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.
Rikokset tapahtuivat vuosina 2019–2021. Niitä myös arvioitiin tekoaikaisen seksuaalirikoslain mukaan. Nykylaissa isäpuolen teot katsottaisiin lapsenraiskauksiksi.
Mies oli kolmekymppinen, lapsi tekojen alkaessa vain 13-vuotias.
Isäpuoli oli muun muassa ollut sormin sukupuoliyhteydessä lapsen kanssa, kosketellut eri puolelta vartaloa ja näyttänyt pornografista materiaalia.
Hän sanoi olevansa ihastunut yläkouluikäiseen nuoreen ja vihjaili, että teot vakavoituvat tämän täytettyä 16 vuotta.
Alkuvuonna 2022 tyttö sai viimein kerättyä rohkeutta kertoa kokemastaan vanhemmalleen.
Miehen ja lapsen äidin suhde päättyi välittömästi. Mies on nykyisin 36-vuotias. Hän on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.
Yhä töissä hoitoalalla
Iltalehden tietojen mukaan mies työskentelee lähihoitajana Kymenlaakson hyvinvointialueella.
Hän kertoo Ylelle, ettei tuomio lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta ole vaikuttanut hänen työtehtäviinsä.
Iltalehden tietojen mukaan syksynä annetusta käräjätuomiosta on tiedotettu myös Valviraa (nykyinen Lupa- ja valvontavirasto).
Sosiaali- ja terveysalan lupa-asioista vastannut Valvira pyysi miehen työnantajan näkemystä asiaan.
Työantajan mukaan miehen ammatinharjoittamisessa ei ole ilmennyt huomautettavaa, joten asia jäi sillensä.
Työnantajan omavalvonta on ensisijainen keino varmistaa, ettei potilasturvallisuus vaarannu, kertoi Valviran juristi Saija Aaltonen Iltalehdelle aiemmin.
– Jos omavalvonnalliset keinot eivät riitä, Valvira voi puuttua nopeastikin henkilön ammatinharjoittamisoikeuteen joko poistamalla sen tai rajoittamalla sitä.
– Oikeus harjoittaa ammattia on kuitenkin perusoikeus, joten siihen voidaan puuttua vain, jos se on välttämätöntä eli potilasturvallisuutta ei voida varmistaa lievemmin keinoin.
Miehellä on siis yhä oikeudet harjoittaa ammattiaan.
Iltalehti ei julkaise tuomitun nimeä uhrin henkilöllisyyden suojelemiseksi.
