38 kertaa.
Ainakin niin useasti Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut olevansa ”lähellä diiliä” Iranin kanssa, uutisoi CNN.
Oikeasti Trumpilla ei näytä olevan nopeaa tietä ulos sodasta, arvioi ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.
– Sota ei ole varsinaisesti loppunut, mutta kumpikaan osapuoli ei halua palata täysimittaiseen konfliktiin.
Yhdysvallat iski viime yönä iranilaisiin sotilaskohteisiin. Trumpin mukaan kyseessä oli vastaisku sille, että Iranin epäillään ampuneen yhdysvaltalaiskopterin alas Hormuzinsalmella.
Jos Trump haluaisi palata täyteen sotaan, Yhdysvallat olisi iskenyt Teheranin poliittisiin ja hallinnollisiin rakennuksiin sotilaskohteiden sijaan, Vanhanen arvioi.
– Trump haluaa selvästi päästä sodasta eroon, mutta hän ei voi näyttäytyä presidenttinä, joka hyväksyy amerikkalaiseen sotilaskalustoon kohdistuvat hyökkäykset ilman vastausta.
– Tämä on myös arvovaltakamppailua, kuten sodissa usein.
Sota on Vanhasen mukaan jumiutunut niin sanottuun ”aseistettujen neuvotteluiden” vaiheeseen: osapuolet ampuvat toisiaan ja neuvottelevat samaan aikaan.
Loppuuko Trumpilta aika?
Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin helmikuun 28. helmikuuta, tappaen maan ylimmän johtajan ajatollah Ali Khamenein.
Vastaiskuna Iran laittoi maailmantalouden polvilleen sulkemalla Hormuzinsalmen, tärkeän kauppa- ja öljynkuljetusreitin.
Trump yrittää nyt kuihduttaa Iranin taloudellisesti, arvioi Henri Vanhanen. Yhdysvallat asetti Iranin merisaartoon kaksi kuukautta sitten, ja öljykuljetusten katkaisun arvioidaan maksaneen hallinnolle miljardeja.
Iranilla ei kuitenkaan ole ollut mikään kiire ulos sodasta, Vanhanen sanoo. Hänen mukaansa Iranin johdolle riittää, ettei Yhdysvallat onnistunut tuhoamaan maan hallintoa.
– Ei tullut kansannousua tai hallinnon laajempaa haastamista. Iran on onnistunut pitämään hallintonsa pystyssä.
– Näyttää yhä selvemmältä, etteivät Yhdysvaltain alkuperäiset tavoitteet tule toteutumaan. Siksi Iran on esittänyt kovia ehtoja ja käyttää Hormuzinsalmea kiristysruuvina, Vanhanen sanoo.
Vanhasen mukaan Trump näyttää itse kyllä uskovan, ettei sotaa tarvitse voittaa taistelukentällä, vaan taloudellinen painostus pakottaa Iranin neuvottelemaan.
– En ole ihan vakuuttunut siitä, ettei Iran uskoisi ajan olevan omalla puolellaan.
Voiko Trump joutua takaisin sotaan?
Israel oli hilkulla vetää Yhdysvallat takaisin sotaan maanantaina, uutisoi Britannian yleisradio BBC.
Uutismedia Axiosin lähteiden mukaan Trump sai viime hetkillä Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun perääntymään suuresta iskuaallosta Iraniin.
Trump vakuuttaa Israelin kuuntelevan häntä. The Economist kuitenkin huomauttaa, että Netanjahu uhmasi kahdesti peräkkäin Trumpin kieltoa olla iskemättä: ensin Libanonin pääkaupunkiin Beirutiin, sitten Iraniin.
– Sodan suurin jännite ei välttämättä kulje Washingtonin ja Teheranin, vaan Washingtonin ja Jerusalemin välillä, sanoo Henri Vanhanen.
Trump oli ehtinyt vannoa, ettei Netanjahu iske Beirutiin. Viime viikolla Trump vahvisti Axiosin aiemmat tiedot, että hän oli haukkunut puhelimessa Netanjahua kovasanaisesti Israelin sotatoimista.
– Israelilla ja Yhdysvalloilla on aika erilainen näkemys Iranin uhasta. Alueellinen tasapaino on Israelille monin tavoin eksistentiaalisempi kysymys kuin Yhdysvalloille, Vanhanen sanoo.
– Trump yrittää saada Iran-sopimusta maaliin, kun taas Israelin johto katsoo tilannetta enemmän turvallisuuden kuin diplomatian kautta.
Israel perustelee iskujaan Libanoniin maassa toimivan Iranin liittolaisen, asejärjestö Hizbollahin tuhoamisella. Hizbollahin ja Iranin tavoitteena on Israelin valtion tuhoaminen.
– Israelin logiikka on sinänsä yksinkertainen. Maan johto arvioi, että Hizbollah on edelleen aseistettu, Iran tukee edelleen alueellisia verkostoja eikä tulitauko ole ratkaissut perusongelmia, Vanhanen sanoo.
Netanjahu karkaa
Iran katsoo Hizbollahin vastaisten iskujen rikkovan tulitaukoa ja uhkaa jatkaa sotaa, ellei Israel vetäydy Libanonista.
Israel perustelee Libanonin alueiden miehittämistä Hizbollahin vastaisen ”puskurivyöhykkeen” perustamisella. Asiantuntijoiden mukaan tavoitteena on kuitenkin Etelä-Libanonin valtaaminen pysyvästi Israelin haltuun.
Israel on hävittänyt Libanonissa kokonaisia kyliä, ajanut yli miljoona ihmistä pakolaisiksi ja käyttänyt kivuliasta valkoista fosforia siviileihin. Kansalaisjärjestöt ja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) asiantuntijat varoittavat Israelia sotarikoksista ja ihmisoikeusrikkomuksista.
Israelin puolustusministerin mukaan Etelä-Libanonissa sovelletaan samaa taktiikkaa kuin Gazassa, jossa Israel suorittaa YK:n tutkintakomission ja lukuisten asiantuntijajärjestöjen mukaan kansanmurhaa palestiinalaisia kohtaan.
Israel on hyökännyt myös ”vyöhykkeen” ulkopuolisille alueille Yhdysvaltain kielloista huolimatta. Onko Trump menettänyt otteen Netanjahusta?
Yleisellä tasolla kaksikon suhde vaikuttaa Henri Vanhasen mukaan läheiseltä ja toimivalta. Sota on eri asia.
– Vaikuttaa siltä, ettei Trumpilla ole tässä kriisissä täyttä kykyä ohjata sitä, mihin suuntaan Israel menee, Vanhanen sanoo.
