Yhdistetyn maajoukkueurheilijat olivat mäkitreeneissä Lahdessa, kun uutinen lajin kohtalosta tavoitti heidät. Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) päätti, ettei yhdistetty kuulu Ranskan Alppien 2030 talviolympialaisten lajiohjelmaan.
Kun Ilkka Herola pääsi treenien päätteeksi koppiin, oli hänen puhelimessaan 17 vastaamatonta puhelua.
– Arvasin, että päätös on tämä. Eivät ihmiset soittelisi, jos päätös olisi ollut toinen, hän muistelee hetkeä.
KOK:n ratkaisu päättää lajin yli 100-vuotisen olympiahistorian. Miesten yhdistetyssä kilpailtiin ensimmäisen kerran jo Chamonix’n vuoden 1924 talviolympialaisissa.
Viimeinen mahdollisuus
Herola saavutti helmikuussa Milano-Cortinan olympialaisissa kaksi mitalia: pronssia suurmäen kilpailusta ja hopeaa Eero Hirvosen kanssa joukkuekilpailusta. Ne jäivät lajin toistaiseksi viimeisiksi suomalaisten olympiamitaleiksi.
Hän pohtii, ettei onneksi vielä silloin tiennyt, että mahdollisuus olympiamitaleihin oli viimeinen. Päätös harmittaa, vaikkei se lopulta ollut kovin yllättävä.
– Tähän oli kuitenkin varauduttu, että näin voi käydä. Akuutisti se ei tule vaikuttamaan meidän toimintaamme.
Herola kertoo, että eniten häntä harmittaa niiden nuorten urheilijoiden puolesta, jotka olivat vasta löytäneet tiensä lajin pariin.
– Muuttaako se [päätös] heidän mielessään jotain? Herola miettii.
KOK perusteli päätöstä lajin heikolla yleiskiinnostuksella. Useimmilla suosion mittareilla (tv-katsojat, medianäkyvyys ja digimaailma) yhdistetty kuului talviolympialaisten vähiten kiinnostavien lajien joukkoon.
Lajin huipulla
Minja Korhonen, 19, saavutti viime kaudella uransa ensimmäisen maailmancupin osakilpailuvoiton Lahdessa kotiyleisön edessä. Myös hän on harmissaan KOK:n päätöksestä, etenkin siitä syystä, ettei naisten yhdistetylle annettu koskaan edes mahdollisuutta näyttää potentiaaliaan viiden renkaan kisoissa.
– Varsinkin siihen työmäärään nähden, miten me oikeasti toimme lajia esiin ja miten kaikin mahdollisin keinoin nostimme katsojamääriä, kisamääriä ja tasoa ylipäätään. Se on isoin surun aihe, Korhonen harmittelee.
– Jos katsojamäärä on yksi peruste, miten sitä voidaan katsoa, jos naisille ei edes annettu mahdollisuutta olympialaisissa, Korhonen pohtii.
Myös pieni kansainvälinen levinneisyys oli yksi päätökseen johtaneista tekijöistä. Yhdistetyssä menestys on keskittynyt harvoihin maihin. Viimeisten neljien olympialaisten aikana mitaleita on saavuttanut viisi maata: Norja, Saksa, Itävalta, Suomi ja Japani.
Helmikuussa kaikki yhdistetyn olympiamitalit menivät Norjalle, Suomelle ja Itävallalle.
Pelkkää show’ta?
Yhdistetyn tilalle olympialaisiin nousevat freeride-hiihto ja -lumilautailu eli vapaalasku sekä synchro 9 eli muodostelmaluistelun yhdeksän luistelijan kilpailumuoto.
Yhdistetyn pudottamisen taustalla olympiaohjelmasta on KOK:n tavoite pitää olympialaisten kokonaiskoko hallinnassa ja samalla lisätä lajeja, joiden arvioidaan vetoavan erityisesti nuorempaan yleisöön.
Herola ei halua vähätellä mitään lajia, mutta pohtii, pohjautuuko KOK:n päätös lainkaan huippu-urheiluun.
– Se on ihan kaikkien päätettävissä, mitä haluavat vaikka televisiosta katsoa. Suunta on sellainen, että halutaan enemmän show’ta ja medianäkyvyyttä, Herola näkee.
Herola lisää, ettei ole nähnyt koskaan vapaalaskua televisiosta. Lajin reitti olympialaisiin perustuu sosiaalisen median näkyvyyteen.
– Emmehän me tiedä, mitä lajeja on olympialaisissa vuonna 2034, mutta suunta on nyt vähän erikoinen, Herola pohtii.
Ura ehtoon puolella
Päätöksellä ei ole Herolan mukaan vaikutusta hänen omaan uraansa. Ura loppuu todennäköisesti muutenkin ennen seuraavia viiden renkaan kilpailuja.
– Pitäisi aika ihmeitä tapahtua, että minä niihin olisin missään tapauksessa osallistunut, Herola naurahtaa.
Hän kertoo etenevänsä urallaan tällä hetkellä rakkaudesta lajiin vuosi kerrallaan. Itsensä haastaminen motivoi 31-vuotiasta kuopiolaista jatkamaan vielä matkaa huippu-urheilijana.
– Se, missä kilpailussa minä mittelen muita kilpailijoita vastaan, ei nyt ole merkitystä.
Koska naisten yhdistetty ei ole koskaan lajin historiassa ollut olympialaji, kilpaili Korhonen Milano-Cortinan kisoissa mäkihypyn puolella. Normaalimäessä sijoitus oli 31. ja suurmäen kilpailussa 36.
KOK:n päätöksestä huolimatta yhdistetty säilyy jatkossakin Korhosen päälajina. Piipahduksia mäkihypyn puolelle hän pitää silti mahdollisena jopa tulevana talvena.
– Jos haluaa pärjätä yhdistetyssä, kyllä se vaatii sellaista hyppäämistä, että sillä pärjää myös ihan mäkipuolella.
Herola pohtii, olisivatko hän tai muut yhdistetyn urheilijat voineet tehdä enemmän asioita lajinsa eteen.
– Olisiko meidän pitänyt panostaa enemmän somemarkkinointiin tai yrittää tehdä lajista jollain tapaa huomiota herättävämpää?
– Mutta meidän työmme on kuitenkin huippu-urheilu ja sen tekeminen mahdollisimman hyvin, hän lisää.
