Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Petri Sarvamaa on huolissaan tavasta, jolla komissio esittää rahaa jaettavan vuosien 2028–2034 EU-budjetissa. Sarvamaa nostaa myös esiin huolen EU:n velkaantumisesta.
Komission esittämä budjetti on kooltaan noin 1 760 miljardia euroa, kun aiemmin kokoluokka on ollut noin 1 200 miljardin tuntumassa.
Iltalehti on aiemmin kertonut, että budjettiesityksessä jäsenmaiden saamat EU-rahat sidotaan erilaisten tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamiseen.
Muun muassa maataloustuet ja koheesiotuet nidotaan yhteen, ja niiden käytöstä tehdään kansalliset suunnitelmat komission kanssa. Jäsenmaat saavat vapaammat kädet rahojen jakamiseen, kun aiemmin käyttökohteet on määritelty suoraan Brysselissä.
Malli on tuttu Suomessakin kuohuttaneesta elvytyspaketista, jossa jäsenmaat saivat maksueriään sen jälkeen kun pystyivät osoittamaan komission kanssa sovittujen tavoitteiden saavuttamisen.
– Olen erittäin huolestunut siitä, mitä uusi monivuotinen budjetti tarkoittaa unionin rahankäytölle. Puutteelliset määritelmät, vastuun siirtäminen Brysselistä jäsenmaihin ja epäselvät tilivelvollisuusrakenteet ovat kaikki omiaan lisäämään porsaanreikiä. Tulosperusteisesta rahanjakomallista puhumattakaan, Sarvamaa sanoo tiedotteessa.
Kohuttu malli koko EU:hun
Elvytyspaketin tavoitteisiin perustuva rahanjakomalli on aiemmin saanut kritiikkiä tilintarkastajilta erityisesti läpinäkyvyyden ja valvonnan puutteiden vuoksi.
– On silti hämmästyttävää, että komissio haluaa jatkaa tätä laajasti huonoksi toteutettua rahanjakomallia ja nyt vielä aiempaa suuremmassa mittakaavassa. Komission ehdottama tuloksellisuuskehys tulee käytännössä tarkoittamaan sitä, että meidän on jatkossa lähes mahdoton mitata, mitä tuloksia verovaroillamme saavutetaan, Sarvamaa varoittaa tiedotteessa.
Myös EU-rahojen käytön virheiden määrä on jälleen kasvanut.
Iltalehti osallistui Sarvamaan lehdistötilaisuuteen, jossa entinen EPP:n kokoomusmeppi avasi asiaa tarkemmin. Sarvamaan mielestä EU-budjetin uusi rahanjakomalli lisää byrokratiaa ja hallinnointitarvetta jäsenmaissa.
– Komissio tavallaan vähän pesee kätensä siitä ja tekee siitä kyllä komissiolle yksinkertaisempaa.
Sarvamaan mukaan komission pyrkimys rahanjaon muuttamiseen on kuitenkin sinällään ymmärrettävä.
– He ovat pyrkineet lisäämään sinne virtaviivaisuutta ja paljon puhuttua yksinkertaistamista.
Vallansiirto Brysseliin?
Tavoitteisiin pohjautuvassa rahanjakomallissa on myös se piirre, että mikäli komissio katsoo, ettei tavoitteita täytetä, se voi pidättäytyä maksamasta jäsenmaalle sille kuuluvaa EU-rahaa.
Sosialidemokraattien S&D-ryhmän europarlamentaarikko Eero Heinäluoma on aiemmin varoittanut Iltalehden haastattelussa, että uusi malli uhkaa siirtää jäsenmaiden talouspoliittista valtaa merkittävästi Brysseliin.
– Siellähän on se ajatus olemassa, että kaiken tämän seitsemän vuoden rahankäytön ehdoksi tulisi se, että maa täyttää komission talouspolitiikan määräykset, Heinäluoma sanoi maaliskuussa.
– Siitä keskustellaan parhaillaan, jolloin komission valta tulisi äärimmäisen suureksi, hän jatkoi.
Sarvamaa ei ole asiasta samoilla linjoilla.
– Se ei ole looginen se ajatus.
Toisaalta Sarvamaa sanoo, että kaikilla valtaelimillä EU:n koneistossa on aina tarve kasvattaa omaa valtaansa.
– Mutta että laajennettaisiin tämä sellaiselle tasolle, että komissio lähtisi hamuamaan talouspoliittista valtaa jäsenvaltioilta, niin en oikein siihen usko, Sarvamaa sanoo.
Velkapommi uhkaa
Mullistuvan rahanjakomallin lisäksi EU:n pitää uudessa budjetissaan keksiä, miten Suomessakin kohauttaneen koronaelvytyspaketin takaisinmaksu hoidetaan. Takaisinmaksu alkaa vuonna 2028 ja kestää vuoteen 2058 saakka.
EU:n tilintarkastajien mukaan suurelta osin juuri elvytyspaketin aiheuttama velkaantuminen jatkaa nousuaan. Pahimmassa skenaariossa EU:n velan määrä voi nousta yli tuhanteen miljardiin euroon vuoden 2027 loppuun mennessä.
– Velkamme tulee aiheuttamaan tulevassa rahoituskehyksessä yli 24 miljardin euron vuosikustannukset. Kun otamme huomioon geopoliittisen turbulenssin ja maailmassa vallitsevan epävarmuuden, saattavat korkomenot kasvaa arvioitua tuntuvasti suuremmaksi. Tätä taustaa vasten komission toiminta tuntuu jopa hieman välinpitämättömältä tavallista veronmaksajaa kohtaan, Sarvamaa sanoo tiedotteessa.
