Pääuutiset

Jos pidät kesämökkiä tällä tavalla, se voi joutua EU:n hampaisiin – Suomi antoi harvinaisen ukaasin

Jos pidät kesämökkiä tällä tavalla, se voi joutua EU:n hampaisiin – Suomi antoi harvinaisen ukaasin

Suomi antaa EU:n perussopimukseen pohjautuvan virallisen toissijaisuushuomautuksen unionille. Syynä on EU-komission asetusehdotus, joka koskee kohtuuhintaista asumista ja voisi teoriassa myöhemmin tulla sovelletuksi suomalaisiin kesämökkien omistajiin.

Huomautus on harvinainen toimi, joka on tehty Suomessa tiettävästi vain neljä kertaa ennen tätä syksyä.

Suuri valiokunta laati mietinnön, jonka mukaan EU-komission ehdotus ei täytä toissijaisuusperiaatteen ehtoja. Periaate tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti kaikki sääntely kuuluu valtioille itselleen, ellei EU-tason sääntely ole tehokkaampaa.

EU-komission esityksen taustalla on tarve helpottaa esimerkiksi eurooppalaisten suurkaupunkien asuntopulaa ja ehkäistä Airbnb-tyyppisen lyhytvuokraustoiminnan yleistymistä. Paikallisilla on entistä vähemmän vuokra-asuntotarjontaa, ja vuokrat ovat nousseet paikoin voimakkaasti. Suomessa taas on runsaasti alueita, joilla asunnoista on pikemminkin ylitarjontaa.

Eduskunta hyväksyi mietinnön ja nuhtelut EU:lle torstain täysistunnossa.

– Tässä halutaan korostaa asuntopolitiikkaa kansallisesta näkökulmasta. Eihän asia mustavalkoinen ole, sanoo Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Iltalehdelle.

Eri maissa eri tilanne

Raitio antoi valiokunnalle kirjallisen asiantuntijalausunnon, jossa arvioi toissijaisuusperiaatteen toteutumista eri tavoin kuin valtioneuvosto omassa kannassaan. Professori olisi kiinnittänyt huomiota mieluummin suhteellisuusperiaatteeseen.

– Kritisoin asetusehdotusta siitä, ylittävätkö komission ehdottamat menettelyt sen, mikä on tarpeellista ja välttämätöntä ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos Suomi haluaa vastustaa ehdotusta, olisin valinnut argumentiksi suhteellisuusperiaatteen enkä toissijaisuusperiaatetta, Raitio sanoo.

Suhteellisuusperiaate merkitsee sitä, että EU:n toimet eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Professorin arvion mukaan esimerkiksi Espanjalla näyttää olevan iso ongelma asuntotarjonnan kanssa. Ehdotuksen tarkoituksena on käytännössä suitsia alustataloutta.

– Tässä on laajempiakin sosiaalipoliittisia päämääriä. Asuntopoliittiset kuviot liittyvät sosiaalipolitiikkaan, mikä on kansallista pohdintaa. Tässä on nyt se ongelma, että eri maissa on erilainen tilanne.

Raitio pitää asetusehdotusta jokseenkin jyrkkänä. Asetus on hänen mukaansa suoraan sovellettava toimi, jonka ideana on samanlainen käyttö koko EU:n alueella. Sitä taustaa vasten professori sanoo, että Suomen kielteinen reaktio on ymmärrettävä.

”Mökeistä päätetään Suomessa”

Suuren valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok) nosti torstaina esiin, voiko sääntely osua myös Suomeen ja kesämökkien omistajiin. Wallinheimo kysyi, mitä tekemistä suomalaisella kesämökillä on Barcelonan asuntopulan kanssa. Ehdotukseen on listattu mukaan vapaa-ajan asunnot, ja se ulottuu lyhytvuokrausta pidemmällekin.

– Suomalaisista mökeistä päätetään Suomessa, Wallinheimo kirjoitti.

Ehdotus voisi vaikuttaa muun muassa matkailuyrittäjiin ja sellaisiin mökinomistajiin, jotka vuokraavat mökkejään.

Asetusehdotus linjaisi, millä ehdoilla Suomi ja muut jäsenmaat voisivat rajoittaa kakkosasuntojen tai mökkien ostamista tai käyttöä asuntopulaisilla alueilla. Toisaalta päätös rajoitusten käyttöönotosta jäisi valtioille itselleen.

Harkintavallan jättäminen jäsenmaille on Raition mielestä ongelma useammassakin EU:n asetuksessa viime ajoilta. Se vie asetusta ja direktiiviä lähemmäs toisiaan.

Siinä, missä asetus tulee voimaantulonsa jälkeen jäsenmaissa suoraan sovellettavaksi, direktiivi sitoo jäsenvaltiot määräajassa varmistamaan, että sen lainsäädäntötavoite toteutuu kansallisessa lainsäädännössä.

– Direktiivien tehtävä on nimenomaan antaa jäsenvaltioille hieman harkintavaltaa toimeenpanovaiheessa. Asetuksen pitäisi olla selkeä, suoraan sovellettava EU-normi. Viime aikoina näin ei ole aina ollut, vaan asetuksista on tullut vähän direktiivin omaisia, Raitio kertoo.

– Ne sääntelevät jostakin asiasta ylimalkaisesti, jolloin valtiotasolla pitää tehdä ratkaisuja siitä, miten asetuksen sisältöä pannaan täytäntöön.

Tällöin maiden täytyy usein säätää kansallisia lakeja asetuksen rinnalle. Se ei ole asetuksen tarkoitus, Raitio lisää.

Tarvetta selkeyttää

Käsillä oleva ”Airbnb-asetus” on hyvä esimerkki ongelmasta. Professorin mielestä asetusta pitäisi selkeyttää, eikä suinkaan niin, että jäsenmaille lisätään harkintavaltaa.

Direktiivimäisten asetusten antamisen taustalla voi olla se, että asetuksen saa voimaan nopeasti. Direktiivien tavoitteet on täytettävä jäsenmaissa, ja se voi viedä vuoden tai pari. Asetukset ovat siis nyt paikoin samankaltaisia kuin direktiivit.

– Tästä en pidä. Tämä on asia, joka hämmentää minua.

Raition mukaan asetusehdotuksen oikeusperustana on EU:n perussopimuksen 114 artikla, jota käytetään tyypillisesti, kun EU-maiden sisämarkkinoita yhdenmukaistetaan. Asuntopolitiikka kuuluu lähtökohtaisesti jäsenmaiden omalle vastuulle. Ehdotuksen mukaan palvelutarjontaan tai asuntojen hankintaan tai käyttöön vaikuttavat toimet voivat rajoittaa sisämarkkinoiden vapauksia.

Olet saattanut jäädä paitsi