Eläketurvakeskus (ETK) julkisti maanantaina uudet pitkän aikavälin laskelmansa. Laskelmista paljastuu kiinnostavia tietoja nykyisistä ja nykytietojen perusteella ennakoiduista tulevista eläkkeistä.
Uudesta laskelmasta selviää, miten eläkkeet ovat nykyennustein nousemassa. Luvuista voi esimerkiksi katsoa, millaisella kuukausieläkkeellä yltää ylimpään kymmeneen prosenttiin eläkkeensaajista nyt ja tulevaisuudessa.
Mediaaniomaeläke on tänä vuonna Eläketurvakeskuksen mukaan reilut 1 700 euroa. Ylimpään kymmeneen prosenttiin yltää tänä vuonna noin 3 300 euron eläkkeellä. Omaeläke tarkoittaa sitä, että eläkkeen määrässä ei ole huomioitu perhe-eläkettä.
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan mediaanieläke nousee vuoteen 2060 mennessä vajaaseen 2 200 euroon vuoden 2025 hintatasolla. Ylimpään kymmeneen prosenttiin yltää vuonna 2060 puolestaan vajaan 4 100 euron eläkkeellä. Keskeistä on huomata, että viime vuoden rahanarvolla mitattuna eläke olisi vajaat 4 100 euroa. Nimellisesti summa olisi inflaation myötä todennäköisesti tuntuvasti suurempi.
– Kaikissa laskelmissa eurot on muunnettu vuoden 2025 rahanarvoon, ETK:n kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki toteaa.
Vuonna 2100 mediaanieläke on laskelman mukaan reilussa 3 000 eurossa ja ylimpään 10 prosenttiin ylletään reilun 6 000 euron eläkkeellä.
Erot kasvavat
Eläketurvakeskuksen lukujen perusteella näyttää siltä, että erot eläkkeissä kasvavat jonkin verran tulevina vuosina. Suurimpien eläkkeiden kasvu näyttää suhteellisesti jonkin verran nopeammalta kuin muiden ryhmien.
ETK:n Tikanmäki arvioi, että kokonaisuudessaan eläkkeiden kehitys on kuitenkin varsin tasaista.
Eläketurvakeskuksen mukaan eläke-erot selittyvät pääsääntöisesti työeläkkeiden eroilla. Työeläkkeiden yksilökohtaiset erot johtuvat ansiotason ja työurien eroista.
Kansaneläke ja takuueläke tasoittavat eläke-eroja, mutta tämä vaikutus pienenee ETK:n laskelmassa ajan mittaan. Eläketurvakeskuksen mukaan eläke-eroja kasvattaa tulevaisuudessa myös se, että yhä useampi eläkeläinen on maahanmuuttaja.
Maahanmuuttajien eläkkeet jäävät keskimäärin kantaväestön eläkkeitä pienemmiksi useista syistä. Ensinnäkin maahanmuuttajien eläkettä kartuttava työura alkaa tavallisesti aikaisintaan maahanmuuttohetkestä. Lisäksi muun muassa maahanmuuttajien työllisyysaste on ETK:n mukaan matalampi kuin kantaväestön.
Osalle maahanmuuttajista maksetaan ulkomailta eläkettä, joka perustuu heidän ulkomailla tekemäänsä työuraan. Nämä ulkomaaneläkkeet eivät sisälly Eläketurvakeskuksen laskelmiin.
Juttu on julkaistu alun perin Kauppalehdessä.
