Järjettömäksi parjattu muutos tulossa pullonpalautukseen: Nyt paukahti kauhuarvio

EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus uhkaa tuoda suomalaisille toimijoille jopa 675 miljoonan euron laskun.

Näin arvioi Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto.

Liiton toimitusjohtaja Lasse Pipinen sanoo, että summasta 475 miljoonaa euroa kaatuisi juomateollisuudelle ja 200 miljoonaa euroa kaupan alalle.

Kaupoissa rahaa kuluisi palautuslaitteistojen muutoksiin ja erityisesti tilaratkaisuihin.

– Sellaisenaan uudelleenkäytettävä juomapakkaus on aika katastrofaalinen tilantarpeen osalta, Pipinen sanoo.

Juomateollisuudessa kustannukset ovat vielä kovemmat, koska sellaisenaan kierrätettäviin pulloihin siirtyminen vaatisi tilan lisäksi kalliita laitteistoinvestointeja.

K-ryhmä arvioi, että sille muutos maksaisi investointeina noin 100 miljoonaa euroa. S-ryhmä arvioi hinnaksi ”kymmeniä miljoonia euroja”.

Pipinen huomauttaa, että rahanmeno ei edes pääty alkuinvestointeihin. Vuosittain rahaa palaisi 120 miljoonaa euroa.

– Ei se siihen lopu. Kaupalla vuosittaiset kulut tulevat olemaan noin 30 miljoonaa ja juomateollisuudella noin 90 miljoonaa euroa.

”Hölmöläisten hommaa”

EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus vaatii, että vuonna 2030 kymmenen prosenttia juomapakkauksista pitää olla uudelleenkäytettäviä.

Jollei Suomi onnistu yrityksissään saada asetukseen poikkeusta, edessä on siis kalliita investointeja.

– Tämä on hölmöläisten hommaa, Pipinen toteaa.

Pipisen tavoin monet muut ovat parjanneet asetusta. Sitä pidetään Suomen kannalta järjettömänä, hyödyttömänä ja kalliina.

Suomessa pullojen ja tölkkien kierrätys toimii jo nyt maailman mittakaavassakin erittäin tehokkaasti, kun liki kaikki juomapakkaukset palautetaan kauppoihin ja niiden valmistusmateriaali kierrätetään.

Juomat pakataan Suomessa pääosin muovipulloihin ja alumiinitölkkeihin, jotka litistetään.

Näin ollen niiden säilytys kauppojen pullonpalautushuoneissa ja kuljetuksissa vaatii paljon vähemmän tilaa kuin myyntimuodossaan säilyvät lasipullot.

Pesut ja pullotukset

Juomateollisuudessa muutostarpeet ovat suuret.

Lasipullojen käsittelyyn tarvitaan erilaista laitteistoa kuin muovipullojen ja tölkkien käsittelyyn. Lisäksi uudelleen käytettävien pullojen puhdistukseen tarvitaan omat laitteensa.

Ne maksavat ja vaativat lisää tilaa.

Lasse Pipinen sanoo, että lasipullojen käsittely on yleisesti monimutkaisempaa kuin alumiinitölkkien.

– Esimerkiksi pesulaitteet ovat aika kookkaita. Ne ovat verrattuna vaikkapa johonkin tölkityskoneeseen huomattavasti suurempia ihan sen takia, että siinä on useampi työvaihe.

Pullorekkaralli

EU:n pakkausasetuksella halutaan vähentää jätettä ja edistää kierrätettävyyttä. Tämä palvelee EU:n tavoitetta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.

Juomapakkausten kierrättämisessä on monessa EU-maassa parannettavaa, mutta Suomen osalta ilmastopyrkimykset voivat ottaa takapakkia, jos muutoksiin päädytään.

Pelkästään paljon tilaa vaativien tyhjien pullojen kuljettaminen pitkien etäisyyksien maassa tarkoittaa lisääntyvää rekkarallia nykyiseen verrattuna.

Kauppojen ja juomateollisuuden vaatiman lisätilan rakentaminen ei myöskään ole ilmastoneutraalia.

– Tämähän ei tuota mitään, Lasse Pipinen sanoo.

– Ei tule minkäänlaista lisämyyntiä, ei mitään kuluttajaa hyödyttävää ja meidän kierrätysasteemmekin on jo valmiiksi valtava. Eikä siis myöskään ympäristön kannalta saada mitään hyvää aikaan.

Painavat putelit

Suomessa pullojen kierrättäminen on jo useamman sukupolven mittainen perinne.

Panttijärjestelmää ruvettiin kehittämään 1950-luvulla. Tuolloin juomat pakattiin lähes poikkeuksetta lasipulloihin.

Sittemmin panttijärjestelmä on laajentunut kattamaan suurimman osan Suomessa myytävistä juomapakkauksista.

Viimeisen vajaan parinkymmenen vuoden aikana uudelleen käytettävät lasi- ja muovipullot ovat korvautuneet lähes täysin alumiinitölkeillä ja PET-muovipulloilla.

Lasse Pipinen pohtii, minkälainen menekki olisi vanhanaikaisilla ja painavilla lasipulloilla, jos niitä olisi kaupassa rinnan tölkkien ja kevyiden pullojen kanssa.

Hän arvioi, että kuluttaja arvostaa käytännöllisyyttä.

– Jos voi valita esimerkiksi oluttölkin tai -pullon väliltä, on nähty jo, että ihmiset valitsevat tölkin. Se on helppo ja kevyt kantaa ja ne on helppo liittää yhteen, jos haluaa vaikka ostaa kuusi tölkkiä kerralla. Sitten ne on myös helppo ja kevyt palauttaa.

Itse juomastakaan lasipullo ei tee sen parempaa. Pipinen toteaa, että esimerkiksi oluen kannalta alumiini on jopa pulloa parempi vaihtoehto.

Pipinen sanoo, että toistaiseksi ei ole kuitenkaan täysin selvää, mitä asetus käytännössä edellyttäisi.

– Tällä hetkellä ei pystytä tulkitsemaan, että tarkoittaako se kymmenen prosenttia sitä, että niitä pitää olla sen verran kaupan valikoimassa vai kierrossa olevista juomapakkauksista.