Suomen Yrittäjät (SY) on selvittänyt, miten vakuutusyhtiöt suhtautuvat mahdollisiin droonien aiheuttamiin vahinkoihin.
Ne jäisivät omistajien maksettaviksi, on selvityksen lopputulos.
– Nykytilannehan on sikäli huono, että kukaan ei tällä hetkellä tiedä, miten mahdolliset droonivahingot korvataan, SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen summaa tilannetta Iltalehdelle.
Hän tulkitsee, että asian hoitamisesta on poliittinen lupaus, mutta siitä miten korvaukset toteutettaisiin, ei vieläkään ole tietoa.
Pentikäinen hoputtaakin asiasta vastaavia poliitikkoja.
– Koska uhka on todellinen, olisi tosi tärkeää saada selville, miten vahingot korvataan.
Suomeen on toistaiseksi harhautunut joitakin drooneja Ukrainan puolustaessa itseään Venäjää vastaan. Henkilö- tai rakennetun omaisuuden vaurioilta on ainakin toistaiseksi vältytty.
”Asiasta on nyt aika pitkään keskusteltu”
Mikael Pentikäinen huomauttaa, että vahingot voisivat olla todella isoja niin yksittäisille kotitalouksille kuin yrityksellekin, jos drooni sattuu putoamaan omiin toimitiloihin tai oman kodin päälle.
Mitä se voisi tarkoittaa esimerkiksi yritykselle?
– Kun vakuutus ei korvaa ja jos vaikkapa joutuu keskeyttämään liiketoiminnan, sehän voi pahimmillaan tarkoittaa firman nurin menoa.
Kaikkein karmaisevimpia olisivat luonnollisesti henkilövahingot.
Kuinka kiire korvausasian ratkaisemisella on?
– Tästä asiasta on nyt aika pitkään keskusteltu. Kovassa kiireessä runnottiin ratkaisu palkanmaksukysymykseen, niin kyllä siksi odottaisin, että tämä vahinkojen korvausasia hoidetaan samalla määrätietoisuudella loppuun.
Työnantajat ja palkansaajat sopivat hiljattain suosituksesta, jonka mukaan palkkaa maksetaan drooniuhkatilanteissa työntekijälle, joka myöhästyy tai joutuu jäämään pois töistä.
Pentikäisen mukaan yrittäjiltä on tullut yllättynyttä ja huolestunutta viestiä, kun heille on selvinnyt se, että vakuutus ei korvaisi droonivahinkoja.
– Vakuutusyhtiöt ovat tässä hyvin johdonmukaisia. Perustelut ovat tietysti ymmärrettävät. Sitäkin suuremmalla syyllä olisi tärkeää, että tämä hoidettaisiin poliittisesti maaliin ja olisi tiedossa se tapa, miten pystytään toimimaan, Pentikäinen sanoo.
Pentikäinen arvioi itse, että kotien kannalta harhautuvien droonien uhka kohdistuu erityisesti Kaakkois-Suomeen.
– Yksittäisen kotitalouden kannaltakin olisi aivan kohtuuton tilanne, jos drooni tulee taloon tai kotiin, eikä ole selvyyttä, että miten se korvataan.
Korvausten pitää olla Pentikäisen mielestä täysimääräisiä niin kodeille kuin yrityksille.
Korvauksia valtiokonttorista?
Jos Suomeen harhautuu tai putoaa sotadrooni, tällä hetkellä tilanne on todellakin se, ettei yksityishenkilö tai yritys todennäköisesti saa korvauksia, mikäli tästä aiheutuisi vahinkoa.
Esimerkiksi Pohjola Vakuutuksen korvauspalvelujen johtaja Sari Styrmanin mukaan vakuutus ei korvaa droonien aiheuttamia vahinkoja.
– Suomeen harhautuneet droonit ovat sotaa käyvien maiden sotaoperaatioihin liittyviä, joten niiden aiheuttamat vahingot eivät ole korvattavia, Styrman on kertonut Iltalehdelle.
Muissa vakuutusyhtiöissä käytännöt ovat samantyyppisiä eli lähtökohtaisesti omaisuusvahingot jäävät korvaamatta.
Tähän saattaa kuitenkin olla tulossa muutos, sillä valtiovarainministeriössä on ryhdytty toimiin.
Lainsäädäntöneuvos Jarmo Huotari valtionhallinnon kehittämisosastolta kertoo Iltalehdelle, että ministeriössä selvitellään, onko valtion varoista mahdollista korvata droonivahinkoja.
Hänen mukaansa vaihtoehdot ovat päätös korvata yksittäiset vahingot tai että asiasta säädettäisiin lakiin.
Toinen mahdollisuus on erityislainsäädäntö, jolla säädettäisiin jonkinlaisesta vahingonkorvaustuesta.
Maksut hoidettaisiin todennäköisesti valtiokonttorin kautta.
– Se on vahingonkorvaustoimintaa hoitava viranomainen, Huotari sanoo.
Huotari painottaa, että samat vaihtoehdot ovat edelleen pohdinnassa kuin kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) avasi jo aiemmin Ylen haastattelussa.
Yle kertoo Ikosen haastatteluun pohjautuen, että yksittäistapauksissa vaihtoehto voisi olla, eli jos drooni tuhoaa talon tai osuu tuotantolaitokseen, hallitus hakisi korvausta vahinkoa kärsineelle kiireisen lisätalousarvion kautta eduskunnasta.
Ministeri kertoi myös, että mahdollisten loukkaantumisten tai jopa kuolemantapausten korvauskohtalo on mietinnässä.
Huotarin tiedossa ei ole, että ministeriöt kävisivät tilanteesta keskustelua vakuutusyhtiöiden kanssa.
Iltalehdelle on vahvistettu Ikosen esikunnasta, että päälinjat on selvittää asian ratkomista joko budjettivaroista tai erillislainsäädännöllä tai molemmilla. Perusperiaatteeksi uudistuksessa kuvataan se, että ihmisten ei tarvitsisi olla huolissaan.
Jos laki tulee, ei suljeta pois, että se ehdittäisiin hoitaa jo tällä vaalikaudella tai vähintään valmistella hyvälle mallille tulevaa varten.
