”Kaikki olemme kohteita” – Ex-tiedustelupäälliköltä kylmäävät sanat vieraan valtion tiedustelusta

Pelkästään poliitikot eivät ole vieraan valtion tiedustelun tai vaikuttamisen kohteita, vaan kohteeksi voi joutua käytännössä kuka tahansa suomalainen.

– Ihan sen takia, että henkilö sattuu olemaan töissä jossakin paikassa, jossa on tiedustelun kiinnostuksen kohde, sanoo Puolustusvoimien pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö ja nykyinen kokoomuksen europarlamentaarikko Pekka Toveri.

Toveri antaa esimerkin siivoojasta, jolla on pääsy sellaisiin tiloihin, joista vieras valtio on kiinnostunut. Samoin esimerkiksi vartija tai kirjanpitäjä voi toimia avaimena tiedustelukohteeseen.

– Eri tiedustelupalvelut voivat metsästää heikkoja kohtia ja vaikuttamiskeinoja. Siinä voi tavallinen ihminenkin joutua kohteeksi.

Toverin mukaan suuressa mittakaavassa jokainen Suomen kansalainen voi olla vaikuttamiskohde, koska esimerkiksi kansalaisen äänestyspäätöksellä on merkitystä vieraalle valtiolle.

Joidenkin arvioiden mukaan Venäjä käyttää yli miljardi euroa vuosittain informaatiovaikuttamiseen. Esimerkiksi uutistoimisto Bloombergin mukaan Saksan liittokansleri Friedrich Merz uskoo Venäjän tukevan äärioikeistolaista AfD-puoluetta, joka voitti kahdet osavaltiovaalit Saksassa.

– Ajatellaan, että pääministeri, kenraali, talouspomo tai heidän lähipiirinsä on kohde, mutta itse asiassa me kaikki olemme kohteita tietyllä tapaa, Toveri sanoo.

Ruotsalaiseversti käänsi takkia

Kohteet riippuvat tiedustelua tai vaikuttamista harjoittavan vieraan valtion intresseistä. Toverin mukaan yksi tyypillisimmistä keinoista tiedustella tai vaikuttaa on iskeä kohteen lähipiiriin.

– Perheiden kautta pystytään vaikuttamaan varsinaiseen kohdehenkilöön. Tavoitteet voivat olla monenlaisia. Paras tulos on, jos kohde pystytään rekrytoimaan omalle puolelle ja luovuttamaan salaista tietoa tai vaikuttamaan päätöksentekoon.

Länsinaapurissa tapahtui kylmän sodan aikaan yksi tunnetuimmista takinkäännöistä. Neuvostoliitto värväsi luotetun ruotsalaiseverstin Stig Wennerströmin omaan leiviinsä. Wennerströmin toiminta paljastui vasta kahden vuosikymmenen jälkeen vuonna 1963.

Aftonbladetin mukaan Wennerström sai nykyrahassa mitattuna satojen tuhansien eurojen palkkion, lupauksen kunniamerkeistä ja tuntuvasta eläkkeestä vastineeksi Ruotsin puolustukseen liittyvän tiedon jakamisesta.

Tiedustelua kohdennetaan myös pakolaisiin. Toverin mukaan etenkin Iran pyrkii jatkuvasti soluttautumaan iranilaisiin oppositiovähemmistöihin muissa maissa ja pelottelemaan heitä hiljaisiksi. Kiinassa puolestaan laissa määritetään, että kansalaisen pitää tarvittaessa tukea kiinalaista tiedusteluviranomaista.

– Venäjällä on sama pykälä, Toveri sanoo.

Hyvä kuuntelija onkii tietoja

Jos rekrytoiminen tai vaikuttaminen ei onnistu, tiedustelupalvelu voi pyrkiä onkimaan tietoa yhteydenpitosuhteiden kautta. Vaikka kybervakoilu on tänä päivänä merkittävää, ei ihmislähtöinen vakoilu ole mihinkään poistunut. Päinvastoin sitä tehdään yhä enemmän, koska ihmiset ovat varautuneet paremmin kybervakoiluun.

– Esimerkiksi hyvä kuuntelija voi tuoda jollekin ihmiselle sellaisen ihmissuhdekontaktin, jota kautta saada tietoa.

Tällaisesta toiminnasta on esimerkki kotimaasta, kun keskusrikospoliisin peitetehtävässä ollut ”Seppo” pyrki hankkimaan tietoja Ulvilan surmasta Anneli Auerilta 2000-luvun lopulla.

Vieraan valtion aikeissa voi olla myös pelottelu, jolla pyritään muuttamaan kohdehenkilön toimintaa.

– Vaikutetaan päätöksentekoon, jotta henkilö ei tekisi toimenpiteitä, jotka ovat sen vieraan valtion intressien vastaisia. Tai yksinkertaisesti toivotaan, että kohdehenkilö vetäytyisi asiasta kokonaan, Toveri sanoo.

Kotiin tunkeutumiset

Suomessa tuli julkisuuteen tällä viikolla rypäs epäiltyjä tunkeutumisia kansanedustajien koteihin. Iltalehden tietojen mukaan tapauksia on noin 20. Eräs kansanedustaja kertoo huomanneensa tunkeutumisen vessanpöntöstä löytyneiden tuntemattomien jätösten takia.

Muun muassa pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi, että tapauksissa voi olla kyse vieraan valtion vaikuttamisyrityksestä. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen pitää Venäjän osallisuutta mahdollisena.

Toverin mielestä mahdollisissa tunkeutumisissa voi olla kyse ennemmin pelottelusta kuin tiedustelusta.

– Yritetään osoittaa kohdemaan kansalaisille tai poliitikoille, että joku tietää kaiken tarvittavan. Joku tietää asuintalon ja missä perhe liikkuu, Toveri sanoo.

Tällä tavoin toivotaan, että pelottelun kohteeksi joutuneet ottavat vinkistä vaarin. Vanhasen tavoin Toveri tunnistaa, että pelottelu on ollut tyypillinen keino venäläisten työkalupakissa.

– Pelotteluhan toimii vain silloin, jos sitä alkaa pelkäämään. Silloin on tärkeä todeta, että se ei saa millään tavalla vaikuttaa omaan toimintaan.