Näkymä on mykistävä. Yli kilometrin mittainen Vuokatin taajaman maastoissa Sotkamon kunnassa luikerteleva hiihtoputki on autioitunut.
Ovet laitettiin säppiin kauden 2022–23 aikana, kun asiakkaita ei enää riittänyt.
– Se oli viimeinen niitti, kun sähkön hinta nousi ennätyskorkealle, kertoo putkea hallinnoivan Vuokatin urheiluopiston talousjohtaja Jukka Hartonen.
Hiihtoputki oli ollut raskaasti tappiollinen jo ennen neljän vuoden takaista energiakriisiä.
– Ei hiihtoputkitoiminta Suomessa ole yksinään kannattavaa. Putken myötä saimme jonkin verran porukkaa majoittumaan, leireilemään ja syömään Vuokattiin.
Vuonna 1998 valmistuneen hiihtoputken rakennuskustannukset olivat noin 16 miljoonaa markkaa. Valtionapua rakennelma sai aikoinaan 3,25 miljoonaa markkaa.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 1998 kuusitoista miljoonaa markkaa vastasi vuoden 2025 rahassa noin 4,4 miljoonaa euroa.
Toimintaa operoi Vuokatin hiihtoputki oy. Ideana oli, että hiihtoputki toimii sisäänpääsymaksujen varassa.
Yhtiö ajautui muutamassa vuodessa taloudelliseen ahdinkoon.
– Vuokatin urheiluopisto otti putken kontolleen vuonna 2004. Pidimme sitä auki 18 vuotta. Kukaan ei olisi pystynyt pitämään tuotakaan aikaa auki, jos toiminta olisi katettu käyttökustannuksilla. Tappiot katettiin urheiluopiston muulla toiminnalla. Putki toi jonkin verran kotimaisia asiakkaita Vuokattiin, mutta enemmän se vaikutti kansainväliseen puoleen, hiihtourallaan viljalti putkessa harjoitellut Hartonen kertoo.
– Sitten kiinalaiset rakensivat hienompia putkia, hän keventää.
Laastari avohaavassa
Hiihtoputkien isänä on pidetty vuonna 2023 menehtynyttä Vesa-Pekka Sarparantaa. Hän esitelmöi jo 1980-luvun alkupuoliskolla suomalaisille urheilupäättäjille, että ”lumi on tulevaisuudessa kultaakin kalliimpaa”.
Vuoden 2026 vinkkelistä tarkasteltuna Sarparannan kommentti osui asian ytimeen. Esimerkiksi Iltalehti uutisoi taannoin, että maastohiihtäjät ovat kohdanneet syksyn aikana ennätysmäisiä vaikeuksia yleensä loka-marraskuussa lumivarmoilla Alppien jäätiköillä.
Ilmastonmuutos on hiihtourheilun pahin vihollinen, mutta hiihtoputkista ei ollut kuin hetkellistä laastaria avohaavaan.
– Hiihtäjät tykkäävät hiihtää mieluummin ulkona kuin hiihtoputkessa, Hartonen kiteyttää.
Säilölumiladuista on tullut maastohiihdon pelastusrenkaita.
Edeltävän talven pakkasilla lumitykeillä valmistetaan tekolunta, joka säilötään eristeiden avulla suurissa kasoissa kesän yli ja levitetään syksyllä laduksi.
– Kun tehdään riittävän hyvä säilölumilatu, Vuokatissa pääsee hiihtämään seitsemän kuukautta vuodessa.
Suomeen on rakennettu kuusi hiihtoputkea. Vuokatin ohella Helsinki ja Jämijärvi ovat lopettaneet. Uudenkaupungin, Paimion ja Leppävirran putket ovat yhä auki.
Mitä sitten?
Vuokatissa on neljä vuotta mietitty, keksittäisiinkö putkelle jotain järkevää käyttöä.
Ei ole keksitty.
– Siellä on murskepohja, joten joku on käynyt talvisin kokeilemassa juoksua. Mutta ei siitä ole kannattavaksi bisnekseksi. Pitää olla todella hyvä liikeidea, että hiihtoputken saisi kannattavaksi, Hartonen ilmoittaa.
Iltalehden juttua varten Vuokatin putkeen laitettiin hetkellisesti sähköt päälle. Satunnaisesti putken ilmanvaihtokoneistoa ja muita teknistä laitteistoa käytetään päällä, jotta vehkeet pysyisivät toimintavalmiudessa.
Hartosen mukaan putkesta tulee suljettunakin ylläpitokustannuksia 10 000–20 000 euroa vuodessa.
Hiihtoputken entinen suurkuluttaja näkee vain kaksi skenaariota, joiden myötä Vuokatin putki palautettaisiin käyttöön.
– Poikkeuksellisen kova ja pitkäkestoinen pakkasjakso, hän aloittaa.
Ei vaikuta todennäköiseltä.
– Jos ilmasto lämpenee niin paljon, että metrin paksuinen säilölumilatu sulaa lokakuussa. Silloin hiihtoputkesta olisi hyötyä.