Kaisa valmistautui grillaamaan, kun verkkoon ilmestyi jättiyllätys – ”En osannut ajatella”

Suomen synchro 9 -maajoukkueen valmentaja Kaisa Arrateig riemuitsee Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) tuoreesta päätöksestä.

KOK tiedotti tiistaina, että muodostelmaluistelun uusi muoto synchro 9 nähdään Ranskan Alppien olympialaisissa 2030.

– Jes, kyllä! Aivan huikeaa, Arrateig hehkuttaa puhelimessa.

Arrateig jakoi tiedotteen välittömästi eteenpäin urheilijoille ja muille hänelle tärkeille laji-ihmisille. Päätöstä oli odotettu pitkään, vaikka itse tiedote tuli Arrateigille yllätyksenä.

– En osannut ajatella, että se vain sieltä päräytetään yhtenä kesäisenä tiistaina, Arrateig naureskelee.

– Olin ajatellut, että grillaan ja katsotaan illalla futispeliä poikien kanssa. En ajatellut, että tämä on se ilta, kun tulee tällainen lajin mullistava päätös. Ihanaa, kun tulee tällaisia positiivisia yllätyksiä ihan puskista!

Pitkä tie

Muodostelmaluistelua on yritetty saada olympialaisiin jo vuosikymmenien ajan. Osana tavoitetta muodostelmaluistelun joukkuekokoa on asteittain pudotettu. Vielä viime vuosituhannella yhdessä joukkueessa oli 32 urheilijaa.

Synchro 9 syntyi, kun Kansainvälinen taitoluisteluliitto ISU halusi vauhdittaa muodostelmaluistelun pääsyä olympialaisiin. Tavoitteena oli saada laji olympialaisiin 2034 tai 2038.

Synchro 9 -joukkueessa on nimensä mukaisesti yhdeksän urheilijaa.

– Synchro 9 vihdoin läpäisi seulan. Ihan huikea juttu lajille. Tuntuu, että nyt on osattu viedä tätä oikealla tavalla eteenpäin, Arrateig miettii.

Perinteisessä muodostelmaluistelussa Suomi on ollut yksi maailman kärkimaita. Suomi on voittanut vuodesta 2000 alkaen yli 30 mitalia MM-kisoissa. Suomi, Ruotsi, Yhdysvallat ja Kanada ovat aina kilpailleet MM-kisoissa kahdella joukkueella.

Koska synchro 9 on uusi laji, arvokilpailuja ei ole vielä järjestetty. Suomen ensimmäinen maajoukkue nimitettiin kesäkuussa.

Enemmän vapautta

Arrateig kertoo, että synchro 9:ään on jätetty perinteistä muodostelmaluistelua enemmän vapautta.

– Säännöt ovat vapaammat, eli siihen odotetaan vielä enemmän luovuutta. Puhutaan, että sen halutaan olevan moderni, urbaani ja nuorekas. Siinä haetaan ehkä sitä, että pystyttäisiin erottumaan vähän jopa konservatiivisesta taitoluistelumaailmasta, Arrateig kuvailee.

Samalla lajissa halutaan säilyttää muodostelmaluistelun yhteisöllisyys ja joukkueurheilun kollektiivinen ote.

– Muodostelmaluistelun vahvuuksia ovat yhteisöllisyys ja kulttuuri, jossa katsomo elää ja hengittää mukana. Siihen haetaan ehkä vähän samaa, mitä nähdään muissa uusissa olympialajeissa, jotka ovat pystyneet innostamaan yleisöä uudella tavalla.

Arrateig uumoilee, että ensimmäinen vuosi on lajille vielä ”etsikkoaikaa”.

– Rakennamme nyt ensimmäiset ohjelmat ja lähdemme niiden kanssa kisaamaan ja viemään tätä lajia siihen suuntaan, mitä se tulee olemaan. Nyt on osittain sellainen etsikkoaika ja opettelu. Haluamme lähteä aika rohkeasti kokeilemaan erilaisia asioita, Arrateig pohtii innostuneena.

Synchro 9 on rajattu ainoastaan naisille, joten lajin lisääminen olympiaohjelmaan lisää naisten osuutta olympialaisissa. Vuoden 2030 olympialaisissa nähdään yhtä paljon mies- ja naisurheilijoita.

– Se saattaa vielä muuttua, mutta ajatus on siinä, että tämä on nimenomaan naisten laji, joka halutaan olympialaisiin tuomaan tasa-arvoa, jotta meillä olisi yhtä paljon mies- ja naisedustajia, Arrateig sanoo.