Ulkoasiainvaliokunta sai keskiviikkona valmiiksi mietintönsä ulko- ja turvallisuusympäristön muutosta koskevasta valtioneuvoston selonteosta.
Valiokunnan kokonaisarvion mukaan Suomen turvallisuusympäristön muutos on syvempi, kuin mitä yksittäiset kriisit antavat ymmärtää. Rakenteellinen epävarmuus on syventynyt, samalla kun Euroopan turvallisuusjärjestystä, transatlanttisten suhteiden ennakoitavuutta ja kansainvälistä sääntöpohjaa koetellaan yhä voimakkaammin.
Venäjä on Suomelle pitkäkestoinen strateginen uhka, minkä lisäksi teknologinen kilpailu ja taloudelliset riippuvuudet ovat muuttuneet osaksi turvallisuuspolitiikkaa.
Synkkä arvio Venäjästä
Valiokunta toteaa selonteon arvion Venäjästä olevan synkkä. Valiokunnan mukaan kyse ei ole pelkästään Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, vaan maan laajemmasta pyrkimyksestä muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä voimankäytön, hybridivaikuttamisen ja poliittisen epävakauden kautta.
Selonteossa kuvataan, kuinka Venäjä jatkaa asevoimiensa kehittämistä myös Suomen rajojen läheisyydessä. Ukrainan osalta todetaan muun muassa suoraan, ettei maan tukeminen ole Suomelle solidaarisuus- tai arvovalinta, vaan myös välitön turvallisuuspoliittinen intressi.
Vaikka suhdetta Yhdysvaltoihin kuvaillaan edelleen hyvin vahvaksi, transatlanttiseen suhteeseen on tullut mukaan arvaamattomuutta, jota määrittelevät nopeat muutokset ja koventunut retoriikka. Ulkoasiainvaliokunta huomauttaa lausunnossaan, ettei läheisimmilläkään liittolaisilla ole välttämättä erityisasemaa. Samalla Yhdysvallat osoittaa aiempaa suurempaa valmiutta voimankäyttöön.
Suomen turvallisuuspolitiikka ei voi enää perustua oletukseen Yhdysvaltojen muuttumattomasta sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen, valiokunta huomauttaa.
Oppositiopuolueet sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät mietintöön vastalauseet.
SDP tyytymätön
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kytkeytyy hallituksen esitykseen ydinenergialain muuttamisesta, josta on valmistunut erillinen mietintö. Lailla hallitus purkaa Suomesta ydinaseita koskevat rajoitukset.
Oppositio on vastustanut lakimuutosta tulisesti. Pääministeri Petteri Orpo (kok) suostui kirjaamaan selontekoon, ettei Suomi aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana. Lisäksi selonteossa puhutaan Naton sitoutumisesta asevalvontaan ja aseistariisuntaan.
SDP kytkee selonteon mietintöön jättämänsä vastalauseen nimenomaan ydinaselain muutokseen. Puolueen edustajat ulkoasiainvaliokunnassa korostavat, että ydinenergialaissa pitäisi myös jatkossa olla kirjattuna kielto ydinräjähteiden maahantuonnista sekä valmistamisesta, hallussapidosta ja räjäyttämisestä Suomessa.
SDP:n mielestä nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo Suomelle täysimääräisen mukanaolon Naton ydinasepelotteessa ja -suunnittelussa.
– Suomen liittyessä Natoon ei myöskään silloin tullut esille, että Suomen ydinenergialaki olisi ollut este Suomen kuulumiselle ydinpelotteen suojaan taikka Suomen osallistumiselle ydinasepelotteen suunnitteluun, puolue kertoo tiedotteessaan.
– Myöskään ei ole tiedossa, että Natoon liittymisen jälkeen turvallisuusympäristössä olisi tapahtunut muutoksia, jotka vaatisivat arvioimaan uudelleen voimassa olevaa lainsäädäntöä ydinaseisiin liittyen. Ydinaseiden ihmiskunnalle aiheuttamaa riskiä tulee kaikin keinoin heikentää.
Kannanoton ovat tehneet SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen ja kansanedustaja Ville Skinnari.
Vasemmistoliitosta kova ryöpytys
Vasemmistoliittoa ulkoasiainvaliokunnassa edustava kansanedustaja Veronika Honkasalo sanoo suoraan, että ajankohtaisselonteko epäonnistuu omassa tehtävässään eli vuoden 2024 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon täydentämisessä.
– Jos ulkopoliittinen johto joutuu tasapainoilemaan diplomatiassaan, valiokunnalla tulisi olla rohkeus sanoa asiat suoraan, Honkasalo sanoo tiedotteessaan.
Honkasalon mielestä selonteossa tai siitä tehdyssä mietinnössä ei todeta ääneen tai analysoida tosiasioita, joita ihmiset lukevat päivittäin lehdistä ja joita valiokunnan kuulemat asiantuntijat toivat esille.
– Trump on myös esimerkiksi viivästyttänyt kongressin määräämiä tukitoimia Ukrainalle, ilmoittanut asetoimituksien viivästyvän Pohjois-Eurooppaan Iranin sodan takia ja ilmoittanut vetävänsä joukkojaan pois Saksasta, Honkasalo listaa.
– Selonteko ei myöskään edes mainitse Gazan yhä pahenevaa tilannetta ja kansanmurhaa, Israelin sotatoimia Libanonissa tai ota kantaa Grönlantiin kohdistuviin vakaviin uhkauksiin. On uskomatonta hyssyttelyä ja pelkuruutta, jos näitä tosiasioita ei uskalleta edes valiokunnan mietinnössä käsitellä kriittisesti.
Vihreät kaipaa kansanmurhan tuomitsemista
Selonteon mietintöön jätti eriävän mielipiteen myös vihreät, jonka valiokuntavastaava, kansanedustaja Inka Hopsu kritisoi sen liian suppeaa käsittelyä Lähi-idän konfliktista.
Hopsun mielestä selonteko epäonnistuu selkeässä kannanmuodostuksessa Lähi-idän tilanteeseen sekä Israelin laittoman toiminnan tuomitsemisessa Palestiinassa ja Etelä-Libanonissa.
– Selonteko ei tuomitse Israelin jatkuvaa kansanmurhaa Palestiinassa tai Israelin voimankäytön laajentamista Etelä-Libanoniin, taikka linjaa Palestiinan tunnustamisesta. Yritimme valiokunnassa nostaa näitä mietintöön, mutta näistä ei syntynyt yksimielisyyttä, Hopsu kommentoi tiedotteessa.
Vihreät kritisoi myös hallituksen peliliikettä siirtää ydinaseiden rajoituksen lainsäädännöstä selontekoon.
– Poliittinen sitoumus selonteossa on aivan liian helppo muuttaa kulloisenkin hallituksen tahdon mukaan. Ydinaseiden maahan tuomisen, valmistamisen ja hallussapidon osalta rajoituksen tulee säilyä edelleen lain tasolla.
