Kapina iski hallitukseen – Rivit repesivät
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kohutun hankintalain uudistuksen äänin 91–83. Poissa oli 25 kansanedustajaa, tyhjää ei äänestänyt kukaan. Pääministeripuolue kokoomuksen kansanedustaja Aleksi Jäntti äänesti lakiesitystä vastaan eli hallituksen linjan vastaisesti.
Jäntti viestittää Iltalehdelle, että kokoomuksen eduskuntaryhmän johto ja vastuuministeri ovat olleet tietoisia hänen kannastaan alusta asti.
Hankintalain uudistuksella puututaan kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien in-house-yhtiöiden toimintaan. Kyseessä ovat julkisyhteisöille palveluita ja tavaroita toimittavat yhtiöt, joilta niiden omistajat voivat hankkia palveluita ilman kilpailutusta.
Normaalilta yhtiöltä hankittaessa kilpailutus pitäisi järjestää aina hankinnan rahallisen kynnysarvon ylittyessä, mutta jos on mukana in-house-yhtiössä, voi hankkia suoraan sen valmiiksi kilpailuttamia palveluita tai tavaroita.
Nykyään kunnat ja hyvinvointialueet hankkivat in-house-yhtiöiltä palveluita omistamalla esimerkiksi vain yhden osakkeen. Hankintalain uudistuksen keskeisin muutos liittyy siihen, että jatkossa julkisen toimijan on omistettava in-house-yhtiöstä vähintään 10 prosenttia, jotta siltä voidaan tehdä hankintoja ilman kilpailutusta.
Kovaa kritiikkiä
Hankintalain uudistusta ovat vastustaneet voimakkaasti muun muassa Kuntaliitto ja in-house-yhtiöiden edunvalvoja Kustos ry.
Iltalehti uutisoi lokakuussa Kuntaliiton omistaman konsulttiyrityksen FCG:n tekemästä selvityksestä, jonka mukaan kunnille koituisi uudistuksesta 600 miljoonan euron lisäkustannuksia. Myös Kustos ry:n mukaan hankintalain uudistus nostaisi kustannuksia ja poistaisi valinnanvapauden pienemmiltä kunnilta ja hyvinvointialueilta, jotka joutuisivat jatkossa tekemään enemmän kilpailutuksia.
Hallituksen tavoitteina taas ovat olleet kustannussäästöt ja julkisten hankintojen tehokkuuden lisääminen. Hallitus haluaa myös parantaa yritysten toimintaedellytyksiä osallistua julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että jopa 60 prosenttiin julkisten hankintojen kilpailutuksista osallistuu enintään kaksi tarjoajaa.
Hallituksella on ollut aiemmin mutkia matkassa hankintalain uudistamisessa. Iltalehti kertoi tammikuussa, että työministeri Matias Marttinen (kok) peruutti pika-aikataululla tiedotustilaisuutensa. IL:n tietojen mukaan esitys vedettiin pois oikeuskanslerin pyynnöstä ja sitä täydennettiin.