Voice of Freedom Повна версія

Kari Uoti kirjelmöi ministeristä – Myös uusi kova vaade oikeuskanslerille

· Main news

Iltalehti uutisoi pari viikkoa sitten, että valtioneuvoston oikeuskanslerinvirastoon on tehty kaksi kantelua sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasen (kok) lausunnoista.

Oikeuskansleria on lähestytty asian vuoksi myös kirjeellä sekä kantelun täydennyksellä, joka ei ole aiemmin ollut julkisuudessa.

Täydennyksessä vireillä olevan asian käsittelyyn koskien ministeri Karoliina Partasen menettelyä viitataan Partasen oikeustieteen maisterin tutkintoon ja varatuomarin arvoon sekä ammatilliseen kokemukseen todeten, että ”ministerillä on täydellinen ja automaattinen tieto lausuntonsa prosessioikeudellisista vaikutuksista ja vaaroista”.

– Koska hän tuntee rikosoikeudenkäynnin pelisäännöt rikosjuristin varmuudella, julkisen kannanoton kirjoittaminen kesken olevasta prosessista osoittaa suoraa tai vähintään ehdollista tahallisuutta (dolus eventualis). Menettely ylittää hallinnollisen moitittavuuden kynnyksen ja täyttää asiallisesti virkavelvollisuuden rikkomisen (Rikoslaki 40 luku 9 §) tunnusmerkistön, sillä kyseessä on virka-aseman suomaa vaikutusvaltaa käyttäen tehty tietoinen perustuslaillisten ydinnormien laiminlyönti, kantelija muun muassa katsoo.

Täydennyksen tekijän mielestä kyseessä ei ole ”tavanomainen poliittinen erimielisyys tai epähuomiossa tapahtunut virhe, vaan Suomen oikeuskäytännössä erittäin harvinainen ja vakava instituutioiden välisen jaetun vallan loukkaus”.

Hän vaatii, että oikeuskansleri saattaa asian eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi virkasyytemenettelyn käynnistämistä varten, ”jotta asia voidaan saattaa valtakunnanoikeuteen (PL 114 §) ja ministeri voidaan tuomita menettämään virkansa”.

Vallan kolmijako-oppi pohdituttaa

Asiassa on kyse siitä, että Partanen (kok) oli kommentoinut julkisesti laulaja Mira Luodin ja vapaaottelija Makwan Amirkhanin seksuaalirikosoikeudenkäyntiä. Oikeudenkäynti on kuitenkin yhä kesken. Siinä Amirkhania syytetään pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

Aiemmin Iltalehden uutisoimissa yksityishenkilöiden tekemissä kahdessa kantelussa kritisoitiin sitä, että Partanen on ottanut kantaa meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, ja kyseenalaistettiin, onko hän toiminut vallan kolmijako-opin mukaisesti.

Oikeuskansleria on lähestynyt kirjeellä myös Makwan Amirkhanin juristi, oikeudenkäyntiavustaja Kari Uoti pyynnöllä Amirkhaniin kohdistuneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaaman ”syyttömyysolettaman loukkauksen selvittämiseksi ja asianmukaiseksi hyvittämiseksi”.

– Päivityksessään ministeri Partanen yksilöi asianomistaja Mira Luodin nimeltä ja viittaa tähän rikoksen uhrina, vaikka rikoksen tapahtuminen ja vastaajan syyllisyys ovat vielä tuomioistuimen ratkaistavina, Uoti kritisoi kirjeessään oikeuskanslerille viitaten Partasen 26. lokakuuta julkaisemaan Facebook-päivitykseen.

– Euroopan ihmisoikeussopimuksen (SopS 63/1999) 6 artiklan 2 kappaleen mukaan jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen, Uoti kirjoittaa.

Uoti viittaa myös Multalan puheisiin

Uoti viittaa kirjoituksessaan myös ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok) puheisiin.

– Ministeri Multala on kommentoinut ministeri Partasen edellä selostettuun vireillä olevaa rikosasiaa koskevaan päivitykseen ”Tämä tapaus on kuvottava ja Mira Luoti on todella rohkea nainen”.

Uotin mielestä asiassa on arvioitava yhtäältä ministerien lausumia syyttömyysolettaman mahdollisena loukkauksena ja toisaalta sen mahdollisia vaikutuksia vireillä olevan rikosasian oikeudenmukaisuuteen.

Uoti pyytää oikeuskansleria selvittämään, millaisin toimenpitein ”mahdollinen loukkaus voidaan korjata ja sen vaikutuksia ehkäistä, esimerkiksi lausuman julkisella oikaisulla. Samalla pyydämme yksilöimään, mikä käytännössä tehokas ja oikea-aikainen oikeussuojakeino on syytetyn käytettävissä tämän oikeussuojan tarpeen täyttämiseksi. Tämän pyynnön tarkoituksena on saattaa väitetty syyttömyysolettaman loukkaus kansallisesti arvioitavaksi ja antaa valtiolle mahdollisuus sen korjaamiseen ja asianmukaiseen hyvittämiseen”.

Helsingin Sanomien jo pari viikkoa sitten haastatteleman yliopiston rikosoikeuden professorin Sakari Melanderin mukaan Uotin vaatimukselle löytyy periaatteessa perusteita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista.

Ilta-Sanomat puolestaan on kertonut, ettei Karoliina Partanen katso loukanneensa vapaaottelija Makwan Amirkhanin syyttömyysolettamaa.

Partasen vastauksesta on pääteltävissä myös, ettei hän allekirjoita kritiikkiä vallan kolmijako-oppiin liittyen, sillä hän muistuttaa, että tuomioistuin ratkaisee syyllisyyskysymyksen.

– Tuomioistuin ratkaisee tietenkin syyllisyyskysymyksen yksittäistapauksessa. En ottanut siihen kantaa ollenkaan, vaan puhuin siitä, miten tuomioistuimessakin pitäisi ymmärtää kunnioittaa kaikkia osapuolia, Partanen sanoi Ilta-Sanomille.