Karu arvio: Sähköpula uhkaa Suomea
Sähkön riittävyys heikkenee sekä Suomessa että Euroopassa.
Kasvua selittävät erityisesti uudet datakeskukset ja teollisuuden kasvava energiantarve. Lisäksi sähkön kulutusta lisää se, että yhä useamman kodin ja kiinteistön lämmitys toimii jatkossa sähköllä.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid käsitteli 6. lokakuuta pidetyssä webinaarissaan sähkön riittävyyttä.
Suomessa haasteita aiheuttaa se, että samalla, kun sähkönkulutus ja sääriippuvainen tuotanto kasvavat, säädettävää tuotantoa poistuu markkinoilta sen heikon kannattavuuden takia.
Tilanne voi johtaa sähköpulaan, kun sähköjärjestelmä ei pysty kattamaan kaikkea vaadittua kulutusta, Fingridin erikoisasiantuntija Jussi Närhi kertoo.
Sähköpula voi Närhen mukaan ilmetä lyhytaikaisina tehovajeina esimerkiksi voimalaitosten äkillisten vikatilanteiden vuoksi tai pidempiaikaisena niukkuustilanteena esimerkiksi pitkäkestoisen voimakkaan pakkasen takia.
Sähkön riittävyys on koko Euroopan-laajuinen haaste. Fingridin asiantuntija Jutta Kallannon mukaan sähkön riittävyys heikkenee Keski-Euroopassa jo lähivuosina.
– Suomessa taso on nyt kohtuullinen, mutta heikkenee 2030-luvulle mentäessä, Kallanto sanoo.
Haasteena kylmyys ja datakeskukset
Suomi on yksi EU:n kylmimmistä maista. Pakkasjaksot ovatkin Suomelle iso haaste, sillä rakennusten lämmittäminen sähköllä nostaa kulutusta talvipakkasina. Yhä useammat rakennukset lämmitetään sähkön avulla, mikä lisää sähkön tarvetta entisestään.
Samalla Suomessa luovutaan kivihiiltä käyttävistä voimalaitoksista ja siirrytään yhä enemmän tuulivoimaan. Sähköntuotannosta tulee yhä enemmän säästä riippuvaista, minkä vuoksi vähätuulisina päivinä sähköstä voi tulla pulaa.
Asiantuntija Risto Kuusen mukaan tulevaisuudessa iso osa Euroopan datakeskuksien kulutuksesta tulee olemaan Suomessa, mikä on Kuusen mukaan ”merkittävä määrä”. Datakeskusten tuleminen Suomeen onkin haaste sähkön riittävyyden kannalta.
Uudet sähkönsiirtoyhteydet naapurimaihin auttavat paikkaamaan vajetta. Lisäksi tuuli- ja aurinkovoima kattavat suurimman osan tuotannon kasvun tuotannosta, mutta Suomeen tarvitaan kuitenkin myös lisää omaa sähköntuotantoa niiden tilanteiden varalle, kun tuulta ei ole riittävästi.
Ennustettu tuotannon kasvu kuitenkin edellyttää Kuusen mukaan runsaasti uusia investointipäätöksiä, koska nykyiset päätökset eivät riitä yksinään vuoden 2030 tasoon.
Fingridin arvioiden mukaan Suomi tarvitsee noin 1 000 megawattia lisää uutta ja säästä riippumatonta säätövoimaa vuoteen 2030 mennessä sähkönkulutuksen kasvun vuoksi.
Kuusen mukaan tarpeeseen ei todennäköisesti päästä.
– Näillä investoinneilla on sen verran kiire, Kuusi sanoo.