Suomen lukuisat datakeskushankkeet tulevat nostamaan sähkön hintaa, tutkija Mika Helenius arvioi. Suurimmiksi kärsijöiksi hinnannousuista joutuvat ennen kaikkea tavalliset kuluttajat.
Helenius on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja on pitkään tutkinut teknologia-alan strategista kilpailukykyä ja innovaatiotaloutta. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Aalto-yliopistossa.
Suomessa on käynnissä yli sata uutta datakeskushanketta, uutisoi Tekniikka ja Talous kesäkuussa. Sähkökapasiteetin kysynnän nopea lisääntyminen on haaste yhteiskunnalle, ja se tulee Heleniuksen mukaan näkymään sähkön hintakehityksessä.
Teollisuudessa sähkön hinta ei kuitenkaan tule nousemaan samassa määrin kuin kuluttajilla, sillä teollisuuden alat voivat sopia suoraan hinnoista sähköntuottajien kanssa.
Sähköntuotanto riittämätöntä
Helenius vertaa Suomen tilannetta Irlantiin, jossa datakeskushankkeet ovat nostaneet maassa tavallisten kuluttajien sähkölaskuja roimasti. Asiasta on uutisoinut brittimedia The Guardian.
Suomessa energiainfrastruktuuri ei ole riittävä suhteessa suunniteltujen datakeskusten määrään.
– Suomen osalta erityisen haastavaa on se, että meidän sähköjärjestelmässä ei ole riittävästi säätövoimakapasiteettia eli jatkuvaa sähköntuotantoa, kuten ydin- tai vesivoimaa, jolla sähköä voisi tuottaa jatkuvasti, hän sanoo.
Datakeskusten aiheuttamasta sähkön hintakehityksestä on kannettu huolta myös eduskunnassa.
Iltalehti uutisoi aiemmin kansanedustaja Heikki Vestman (kok) lakialoitteesta, jossa datakeskuksia vaaditaan kattamaan sähkönkulutuksensa rakentamalla tai ostamalla uutta sähköntuotantoa Suomeen. Lakialoitetta kannatti 100 kansanedustajaa.
Pieni hyöty kansantaloudelle
Datakeskusten kansantaloudellinen hyöty jää Heleniuksen mukaan pieneksi. Hän arvioi, että vain 5 prosenttia investointien euroista kilahtaa Suomen kansantalouden kassaan.
– Kyse on kansantalouden väliaikaisesta laastaroinnista, hän sanoo.
Datakeskukset työllistävät rakentamisvaiheessa, mutta valmistuttuaan työllisyysvaikutukset jäävät Heleniuksen mukaan vaatimattomiksi, vain kymmeniin henkilöihin.
– Arvokkaimmat asiat eli ohjelmistojärjestelmät, ohjelmistoinfrastruktuuri, laitteet ja datakeskusten operointi tulee tuontina maailmalta, hän sanoo.
Heleniuksen mukaan datakeskushankkeet ovat Suomen palvelutalouden rakenteiden ja edellytysten kehityksen esteenä, sillä hankkeet liittyvät pääosin tuontiteknologiaan.
– Nyt olemme vain jonkin ekosysteemin murujen toimittajia. Olemme tavallaan torppareita, jotka ulkoistavat yhteiskunnan ydinrakenteita. Isännät ovat ohjaamassa aivan muualla ja määrittelevät kehityksen, hän sanoo.
Koordinointi puuttuu
Heleniuksen mukaan Suomesta puuttuu datakeskushankkeiden strategisempi koordinointi, jota valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi yhdessä tehdä.
– Suomen datakeskushankkeiden määrä on täysin holtitonta ja koordinoimatonta eikä pitkällä aikavälillä ole talouden kokonaisedun mukaista. Suomesta puuttuu strategisen itsenäisen kasvun koordinaatio, hän sanoo.
Juurisyy datakeskushankkeiden etenemiseen on Heleniuksen mukaan kuntien heikko taloudellinen tilanne.
– Kuntien ja julkisen sektorin valtava ahdinko ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin yhteiskunnan ja teollistamisen pitkän kehityksen näkökulmasta.
Heleniuksen mukaan tonttimyynti tuo kunnille ja kaupungeille vain hetkellisesti tuloja. Järkevämpää olisi Heleniuksen mukaan vuokrata maata myymisen sijaan.
– Köyhä hölmöläinen myy hädässä, kun vauras maa varmistaa pitkän jatkuvan tulovirran osaamisella, Helenius toteaa.
Helenius ei ole yksin kritiikkinsä kanssa. Esimerkiksi Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura tyrmäsi datakeskukset toukokuussa HBL:n haastattelussa. Hänen mukaansa ne ovat valtiontalouden kannalta hyödyttömiä tai jopa haitallisia.
Heleniuksen näkemyksistä datakeskushankkeista haastatteli ensimmäisenä Yle.
