Kela haluaa päätalonsa turistikohteeksi

Jos Kelan tavoitteet toteutuvat, Kelan päätalossa tapahtuu jatkossa paljon muutakin kuin suomalaisten etuuksien ja tukien käsittelyä.

Kelan tavoitteena on avata Unescon maailmanperintökohteiden listalle päässyt päätalonsa yleisölle ja turisteille. Asia selvisi tiistaina Kelan järjestämässä tilaisuudessa.

Kelan mukaan se tarvitsisi Helsingin Töölössä sijaitsevan päätalonsa peruskorjaukseen 170 miljoonan euron rahoituksen.

Keskusteluun osallistunut Kelan valtuutettu, kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk) korosti tiukkaa taloudellista tilannetta velkajarrun takia, eikä lupaillut rahoja peruskorjaukseen.

Hän kuitenkin sanoi, että tarvittaisiin uusia ajatuksia ja esimerkiksi yhteistyötä yksityisten yritysten suuntaan. Kurvinen ehdotti, että Kelan päätalosta tehtäisiin turistinähtävyys ja katsottaisiin, mitä pääsylipputulot auttavat.

Kelan kiinteistöpäällikkö Mervi Roiha-Muilu kertoi Kelan olevan ehdottomasti valmis innovatiivisiin ratkaisuihin ja että asiaa on jo valmisteltu Kelassa.

Roihu-Muilu kertoi ajatuksena olevan, että peruskorjauksen jälkeen osa Kelan päätalosta varattaisiin Kelan toiminnalle ja osa avattaisiin yleisölle.

– Siellä voisi toimia muita julkisia toimijoita meidän kanssamme ja sen lisäksi sitten tietysti avattaisiin isosti tätä rakennusta myöskin ihan yleisölle tutustuttavaksi, Roiha-Muilu kertoi.

Kelan päätalon avaaminen laajemmalle yleisölle on Roiha-Muilun mukaan yksi Kelan isoista tavoitteista.

Kelan toimintaa enemmän muihin tiloihin

Iltalehti kysyi Roiha-Muilulta, miten pitkällä Kelalla ovat suunnitelmat päätalon avaamisesta yleisölle.

Hän kertoi, että Kela voisi entistä enemmän toiminnassaan hyödyntää muita pääkaupunkiseudulla olevia tilojaan, ja tietyltä osin Kelan toimintoja jäisi myös päätalolle.

Ajatuksena olisi Roiha-Muilun mukaan mahdollisesti jakaa tiloja myös muiden julkisten toimijoiden kanssa niin, että turvattaisiin samalla Kelan työ ja siihen liittyvät tarpeet.

Roiha-Muilun mukaan yleisölle voitaisiin avata esimerkiksi aikaisemmin asiakaspalvelutilana toiminut päätila ja Kelan tutkimuskirjasto.

”Turismiin tullaan liittämään”

Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen mainitsi puheenvuorossaan, että Helsinkiin on tulossa myös uusi Arkkitehtuuri- ja design-museo.

– Kyllähän tätä konseptia tietysti pitää rakentaa, että nämä maailmanperintökohteet Helsingissä ja erityisesti tämä Kelan päätoimitalo museokonseptiin ja turismiin tullaan liittämään, ja varmaan löydetään siihen joku hyvä konseptointi, Lehtonen sanoi.

Lehtonen sanoi haluavansa, että Kelan päätalolla olisi sosiaaliturvan kehityksen näyttely.

– Nuori sukupolvi ei tunne oikeastaan eikä ymmärrä, mitä tämä sosiaaliturva oikeasti on, miten se rahoitetaan, mitä se turvaa ja sen takia minusta voisi hyvin rakentaa myöskin sosiaaliturvan näyttelyn, jossa kerrottaisiin, mistä etuudet tulevat ja mitä niistä maksetaan ja mitkä ovat edellytykset ja myöskin kouluttaa nuorisoa siihen ja parantaa viestintää etuuksista, Lehtonen visioi.

”Päivittäin käydään kolkuttelemassa”

Roiha-Muilu kertoi, että Unesco-päätöksen jälkeen tullut kansainvälinen kiinnostus on herättänyt hämmennystä.

Roiha-Muilun mukaan kansainvälisiä vieraita on tulossa tutustumaan Kelan päätaloon, eikä vastaavaa kansainvälistä mediakiinnostusta ei ole ollut aiemmin.

Paikan päällekin tulee Roiha-Muilun mukaan kiinnostuneita.

– Kyllä meillä ihan, voisiko sanoa päivittäin, käydään kolkuttelemassa pääovella, että pääsisikö sisälle tutustumaan, hän kertoi IL:lle tilaisuuden jälkeen.

Jos peruskorjaus toteutuisi, Kelan päätaloa voitaisiin avata Roiha-Muilun mukaan yleisölle 2030-luvun alkupuolella.

Kelan päätalo pääsi kesällä Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Maailmanperintökomitea päätti lisätä Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnitteleman 13 kohteen kokonaisuuden Unescon maailmanperintölistalle.

Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh kertoi Kelan tilaisuudessa, että Unesco-status on lisännyt merkittävästi kohteiden kävijämääriä ja kansainvälistä kiinnostusta ja yhteydenottoja.

– Kaikki tietävät, että japanilaiset, italialaiset ja portugalilaiset ovat kiinnostuneet Aallosta, mutta nyt niitä kyselyitä tulee ihan globaalisti.

Taulujen myyntiä arvioidaan uudelleen

Pääjohtaja Lehtonen sanoi olevansa aika optimistinen Kelan peruskorjauksen rahoituksen suhteen.

– Kun valtion budjetti on rakennettu niin kuin valtion budjetti on, niin Kelan toimintakulut ovat siellä aina yhdellä momentilla ja siellä sitten joko on rahaa näiden korjaamisiin tai ei ole. Olen aika toiveikas, että rahaa siellä voi olla, mutta mitään erillistä määrärahaa Kelan rakennushankkeiden korjaamiseen ei valtion budjettiin sisälly.

Iltalehti kertoi toissa viikolla, että Kelan taideteosten myynnit ovat toistaiseksi jäissä ja prosessi valmistellaan uudelleen pääjohtaja Lehtosen johdolla.

Roiha-Muilu kertoi IL:n kysymykseen vastatessaan, että Unesco-status on yksi syy sille, että Kela tällä hetkellä tarkastelee, mitä taideteoksia lähdetään myymään ”ja mitä katsotaan mahdollisesti, että voitaisiin hyödyntää jatkossa”.

Kela on jo tehnyt sopimuksen lähes kaikkien 460 taideteoksensa myymisestä huutokaupassa Huutokauppa Ekmanin kanssa, ja ensimmäinen huutokauppa pidettiin elokuussa verkossa.

Aiempi linjaus oli, että Kelan omistukseen jäisi vain 14 teosta, joista 13 on Kelan entisten pääjohtajien muotokuvia, jotka suunniteltiin luovutettaviksi johtajille itselleen tai heidän läheisilleen.

Kelan omistukseen olisi siis jäänyt ainoastaan Kimmo Pyykön Elämän Libretto, joka on tehty Kelan päätoimitaloa varten.