Kela myi taideteoksiaan halvalla netissä – Johtaja epäröi, myydäänkö kaikkea sittenkään

Kela myi 166 taideteostaan verkkohuutokaupassa elokuussa yhteensä 18 705 eurolla. Iltalehden tietopyynnöllä saamasta myytyjen teosten luettelosta selviää, että osa teoksista myytiin muutamilla kympeillä.

Taideasiantuntija Pauliina Laitinen arvioi, että myyntihinnat ovat ”erityisen alhaiset”.

Laitinen sanoo, että kun grafiikkaa tai vanhempaa perinteistä taidetta myydään akuutilla taiteen jälkimarkkinoilla huutokaupoissa, perusteosten hinnat yleensä putoavat ”tosi alas.”

Laitisen mukaan myytyjen teosten listalla on myös muutamia ”rakastettujen taiteilijoiden teoksia”, kuten Riitta Nelimarkka, joka on Laitisen mukaan on hyvin pidetty yrityskokoelmissa. Myös Reino Hietasen ja Tuula Lehtisen teoksista pidetään Laitisen mukaan kovasti.

Hietasen teosten myyntihinnat olivat 40 ja 85 euroa, Tuula Lehtisen 90–240 euroa ja Nelimarkan 140 ja 200 euroa.

– Kun teokset myydään könttinä, niin hinnat ovat yleensä alhaiset. Teokset pitäisi periaatteessa myydä aina teoskohtaisesti ja etsiä teoksen taustalta paljon kiinnostavaa tietoa, joilla voi nostaa hintaa, Laitinen sanoo.

Laitisen mielestä on paljon arvokkaampaa, että kiva grafiikkateos pysyy seinillä kuin että se myydään edullisesti esimerkiksi alle sadalla eurolla pois.

– Hyöty teoksesta on suurempi siten, Laitinen katsoo.

Kelan yhteisten palveluiden johtaja Jukka Helin kertoo, että Kela oli tyytyväinen ensimmäiseen huutokauppaan. Hänen mukaansa teosten myyntihinnat vastasivat hyvin teosten vakuutusarvoja.

”Kulttuuriperintöä”

Taideasiantuntija Laitinen kiinnittää huomiota ennen kaikkea siihen, mitä muita Kelan teoksia on vielä tulossa huutokauppaan.

Kelan taidekokoelmassa on noin 460 teosta, joista siis 166 on huutokaupattu. Jutun lopusta löytyy listaus kokoelmasta.

Laitinen kävi läpi Kelan taidekokoelman listauksen Iltalehden pyynnöstä. Laitinen nostaa esille, että Kelan taidekokoelmassa on myös Hjalmar Munsterhjelmin ja Veikko Vienojan öljymaalaukset sekä esimerkiksi Armas Hutrin pronssiveistoksia.

Vakuutusarvoltaan arvokkain huutokaupassa myytävä Kelan teos on Pekka Halosen maalaus Keväinen ranta, jonka vakuutusarvo on 25 000 euroa ja hankintahinta on 275,83 euroa.

Huutokaupassa myydään myös Hugo Simbergin Laivoja Satamassa, jonka vakuutusarvo on 10 000 euroa.

– Taideteokset ovat kulttuuriperintöämme, vaikka ne luokitellaan ylellisyyshyödykkeisiin. Esimerkiksi Munsterhjelm, Vienoja, Halonen, Simberg kuuluvat rakastetuimpiin ja arvostetuimpiin kansallistaiteilijoihimme ja heidän teoksensa pitää vaihtaa omistajaa niille arvokkaalla tavalla. Ehkä näin on suunniteltukin, Laitinen sanoo.

Lähes kaikki huutokauppaan

Kelan hallitus päätti huhtikuun lopussa, että Kela luopuu taidehankinnoista sekä taide- ja näyttelytoiminnasta, eikä Kela tee taidehankintoja ennen vuotta 2030.

Helinin mukaan taidekokoelmasta luopumista on valmisteltu tämän jälkeen Kelan yhteisissä palveluissa, ja yhteisten palveluiden johtoryhmä on linjannut, mitkä teokset myydään ja mitä ei.

Kelan omistukseen jää vain 14 teosta, joista 13 on Kelan entisten pääjohtajien muotokuvia. Helinin mukaan muotokuvat on suunniteltu luovutettaviksi johtajille itselleen tai heidän läheisilleen.

Kelan omistukseen jäisi siis ainoastaan Kimmo Pyykön Elämän Libretto, joka on tehty Kelan päätoimitaloa varten. Teoksen vakuutusarvo on 20 000 euroa ja hankintahinta 32 400 euroa.

Sisäiset keskustelut käynnissä

Uusista huutokaupoista ei ole Helinin mukaan sovittu, vaikka teokset on välittäjän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan tavoitteena myydä vuoden 2026 loppuun mennessä. Huutokauppa Ekman valikoitui kilpailutuksessa Kelan taideteosten välittäjäksi.

Helin sanoo Kelan pitävän prioriteettina sitä, että Kelan Helsingin päätoimitalon peruskorjaukselle saataisiin rahoitus. Alvar Aallon suunnittelema pä�ätoimitalo valittiin kesällä Unescon maailmanperintökohteeksi.

Helinin mukaan Unesco-statuksen myötä Kelassa on ryhdytty käymään sisäistä keskustelua siitä, miten Kela kykenisi avaamaan päätoimitalon ”taideteoksena ihmisille laajempaan käyttöön”.

– Tähän on paljon ajatuksia peruskorjaukseen liittyen, mutta tämä taidekysymys on ikään kuin osa sitä, eli kun katsotaan Kelan taidetta kokonaisuutena, niin tämä on sitä dialogia, mitä käymme sisäisesti parasta aikaakin.

Onko sitten järkevää myydä myös päätalolta kaikki taideteokset yhtä lukuun ottamatta?

– Tämä on sitä keskustelua, mitä me myös käymme tällä hetkellä, Helin sanoo.

Aikataulu epäselvä

Helin korostaa, että päätoimitalolle on jäämässä Kimmo Pyykön päätaloa varten suunnittelema taideteos. Helinin mukaan Alvar Aalto ei hänen käsityksensä mukaan suunnitellut, mitä tauluja seinillä on, mutta hänen mukaansa ”tämä kysymys on monimutkaisempi nyt Unesco-statuksen myötä”.

Entä kun sopimus taideteosten myynnistä on jo tehty välittäjän kanssa ja tavoitteena oli myydä teokset tämän vuoden loppuun mennessä, viimeistään kesäkuuhun mennessä? Onko mahdollista, että siihen jotain muutoksia tulee vielä, että ei myydäkään kaikkea mitä on alun perin ajateltu?

– Ei meillä ole mitään päätöksiä tällaisesta, käymme sisäisiä keskusteluja ja teemme hyvää yhteistyötä meidän välittäjämme kanssa.

Onko edelleen tavoitteena, että teokset on myyty tämän vuoden loppuun mennessä?

– En nyt pysty juuri tuohon ottamaan kantaa. Tietenkin tiedostan, että nyt ollaan jo syyskuun lopulla, että mitkä ne seuraavat askeleet ovat. Mutta me käymme näistä nyt sisäisiä keskusteluja vielä ja haluamme tavallaan juuri tätä Unesco-kuviota... Päätalo tällaisena kokonaistaideteoksena on se iso kuvio ja iso tarina, mitä me nyt haluamme pohtia, miten me pystymme avaamaan tätä ihmisille.

Helinin mukaan Kelalla pitäisi olla kyky tuoda ihmisiä päätalolle ja pohtia, ”miltä kokonaiskokemus näyttää”.

– Tässä on hirveän paljon asioita, joita me täytyy pohtia ja myös valmistella.

Mikä on teosten arvo?

Elokuussa huutokaupassa myydyille Kelan taideteoksille ei ollut määritelty pohjahintoja, vaan hinta määräytyi korkeimman tarjouksen mukaan.

Kuitenkin taidevälittäjän myyntitoimeksiannossa kerrotaan edellytyksenä, että ”taidevälittäjä arvioi taideteosten lähtöhinnat ja mahdolliset pohjahinnat.”

Lisäksi toimeksiannon mukaan taidevälittäjän tulee esittää arvio hinnoista Kelalle ja Kelan tulee hyväksyä hinnat ennen myyntiä.

Helin kertoo, että Kela sopi taidevälittäjän asiantuntija-arvion perusteella, että ensimmäisen myyntierän teoksille ei ollut tarkoituksenmukaista määritellä pohjahintaa.

– Teokset olivat Kelan varastossa olleita ja osa niistä oli vähäarvoisia painotöitä tai vastaavia, Helin kertoo.

”Vakuutusarvo ei realistinen arvio”

Teosten vakuutusarvo tai hankintahinta ei ole realistinen arvio tämän hetken käyvästä myyntiarvosta, sanoo taidehuutokauppoja järjestävän Hagestam & Con toimitusjohtaja Joachim Borgström. Hänen mukaansa myyntiarvoon vaikuttaa taiteilijan ja teoksen kysyntä ja tarjonta.

Borgströmin mukaan laatuhuutokaupoissa esineelle asetetaan aina lähtöhinta, joka vastaa markkinahintaa ja aikaisemmin saavutettuja hintoja huutokaupoissa. Jos kyse on arvoteoksesta, sille asetetaan aina pohjahinta, eli hinta, jonka alle teosta ei myydä.

Jos kyseessä on suuresta määrästä teoksia, joiden arvo on alle 200 euroa, on Borgströmin mukaan helpompaa myydä esineet ilman pohjahintaa.

Borgström kävi läpi Kelan jo myymien taideteosten listan Iltalehden pyynnöstä. Hän nostaa esille, että monet loppuhinnat ovat alhaisia ja toiset korkeampia. Borgströmin mukaan lähtökohtaisesti listan loppuhinnat vastaavat tämän hetken taiteen kysyntää.

”Voi olla, että eivät mene kaupaksi ollenkaan”

Iltalehti kysyi Kelan Heliniltä, aiotaanko Kelan omistamille arvokkaammille teoksille määritellä pohjahintoja huutokauppaan. Helin ei osaa sanoa tätä varmaksi.

Helinin mukaan teosten vakuutusarvot ja hankintahinnat ovat ”oikeastaan ainoa hintamittari, mikä Kelan teoksille ylipäätään on”.

Hänen mukaansa Kela arvioi välittäjän kanssa, ”mikä on missäkin kohtaa järkevää”.

– Jos me sitten kauheasti ruvetaan pohjahintoja määrittelemään ilman, että me ymmärrämme edes sitä, että mihin hintaan ne voivat mennä, niin sittenhän voi olla, että ne eivät mene kaupaksi ollenkaan.

Helin korostaa, että Kelalla ja välittäjällä on sama intressi, eli myydä teokset mahdollisimman hyvään hintaan, koska myyjän komissio perustuu myyntihintaan.

”Tietää, mitä on myymässä”

Laitisen arvioihin liittyen Helin sanoo, ettei hän ole itse taiteen asiantuntija, eikä hän pysty ottamaan kantaa siihen, mikä on kunkin teoksen käypä markkinahinta.

– Se voi olla ihan totta, etteikö sieltä voisi yksittäisestä taulusta saada isomman hinnan. Mutta samaan aikaan täytyy muistaa, että sittenhän myyntikustannukset kasvavat myös merkittävästi. Minkä verran maksaa asian edistäminen versus paljonko siitä sitten saa.

Kela ei siis pidä tarpeellisena, että välittäjä jokaisen teoksen arvon arvioisi ihan erikseen?

– Jokainen teos on käyty läpi ja v�älittäjä tietää tasan tarkkaan, mitä on myymässä. Minulla ei ole mitään syytä epäillä välittäjän ammattitaitoa ja osaamista, Helin sanoo.

Iltalehti pyysi Kelan taideteosten välittäjältä Martti Ekmanilta kommenttia taidemyynteihin liittyen, mutta hän sanoi, että Kela vastaa asian kommentoinnista.

LUE MYÖS

”Laskuvirhe”

Iltalehti ryhtyi selvittämään Kelan taideteosten myyntiä tietopyynnöllä 2. syyskuuta. Kysymykset koskivat muun muassa myytyjä ja myyntiin tulevia teoksia, myyntiprosessia sekä hinnoittelua.

Iltalehti pyysi myös Kelasta taidehankintoihin liittyvältä henkilöltä noin 15 minuutin haastattelua 3.9. tai 4.9.

Kelasta ilmoitettiin, ettei haastattelu onnistu ennen kuin tietopyyntöön on vastattu.

Iltalehti sai tietopyyntöön ensimmäisen vastauksen 14.9. ja esitti jatkokysymyksiä sen pohjalta. Kela vastasi jatkokysymyksiin 22.9., ja lopulta Helinin haastattelu onnistui 22. syyskuuta.

Iltalehden Kelalta tietopyynnöllä saamasta taidekokoelmaluettelossa on mainittu 460 teosta, mutta Kela kertoi Ilta-Sanomien jutussa 8. elokuuta myyvänsä 527 teosta huutokaupassa.

Kelasta kerrotaan Iltalehdelle lukujen eroavaisuuden syyksi se, että lehtihaastatteluun arvioidussa teosten määrässä oli laskuvirhe.