Kerro kaikille -elokuva näyttää, miksi raiskattu tai masentunut nainen voitiin eristää Seiliin loppuelämäksi
Amanda on itsenäinen, huvittelunhaluinen ja kärsii tuskallisesta naistenvaivasta. Nyt hänestä on tehty elokuva Kerro kaikille.
Pieni laiva halkoo meren pintaa. Kannella ilakoi valkoisiin pukeutunut seurue aurinkovarjoineen ja olkihattuineen.
Reelingin vierellä merelle tuijottaa hiljaisempi hahmo. Nuori nainen on kytketty kaiteeseen käsiraudoilla.
Alli Haapasalon ohjaaman Kerro kaikille -elokuvan avauskohtaus johdattaa katsojan Seilin saarelle. Saarelle alettiin eristää leprasairaita eli spitaalisia 1600-luvun alussa. Vuosisadan loppupuolella siitä tuli sijoituspaikka mieleltään sairaille ja yhteiskuntaan sopeutumattomille naisille, kuten elokuvan levottomalle Amandalle.
Amanda Fredrika Aaltosen tarina perustuu Katja Kallion kirjaan Yön kantaja. Kirja ilmestyi vuonna 2017 juuri, kun Seili oli avautunut matkailijoille, ja laajempi kiinnostus Seilin naisia kohtaan herännyt.
Amandalla on vastineensa todellisuudessa. Oikea Amanda oli Katja Kallion arkistoista löytämien tietojen mukaan Turussa elänyt ”loisnainen”, tyytymätön ja levottomuuteen taipuvainen.
Kallion mukaan köyhille tytöille ei ollut 1800-luvun lopun suomalaisessa yhteiskunnassa kovinkaan montaa vaihtoehtoa elämässä. Naisen osa oli olla vaimo tai piika, kaupungissa tai maalla.
– Kun Amanda sitten haki mahdollisuuksia, joita yhteiskunta ei hänelle suonut, sillä oli hyvin dramaattisen seuraukset, toteaa elokuvan käsikirjoittanut kirjailija Katja Kallio.
Kauheat kohtalot kiehtovat
Seilin naisista on tehty jo dokumentti, romaani ja teatteriesityksiä. Ja nyt kokopitkä elokuva. Miksi janoamme tietoa satoja vuosia sitten eläneiden naisten karuista kohtaloista?
Ohjaaja Alli Haapasalo arvelee, että ihmisiä kiinnostaa, mitä sellaista naisille tapahtui, että heidät piti sulkea eristyksiin avomerelle. Tämän päivän perspektiivistä, ei mitään, mistä pitäisi ketään rangaista.
Saarelle joutui esimerkiksi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsiviä, raiskattuja ja neuroepätyypillisiä, levottomaksi leimattuja naisia.
Jotkut joutuivat loppuiäkseen saarelle irtolaisuuden vuoksi.
– Ihmisen arvo oli Amandan aikaan vahvasti kiinni tuottavuudessa. Piti olla työssä ja hyödyksi. Vapaana liihottelu ei vaan kerta kaikkiaan sopinut, Haapasalo kertoo.
Osa Seilin naisista toki oli mielisairaita. Heitäkin hoidettiin sen ajan oppien mukaan eristämällä muusta yhteiskunnasta.
Alli Haapasalon mukaan naisen liikkumavara esiteollisessa yhteiskunnassa oli varsin kapea:
Naisten sairaudet jätetään yhä usein tutkimatta
Amandaa esittää elokuvassa Marketta Tikkanen. Tikkanen haluaa muistuttaa, että sekä kirjan että elokuvan päähenkilö ovat todellisuuspohjastaan huolimatta fiktiota.
– Oli tietysti koskettavaa tietää, että tällainen henkilö on elänyt saarella. Hänen hautansakin löytyy Seilistä, Tikkanen kertoo.
Ensimmäinen yö saarella jännitti niin paljon, ettei Tikkanen saanut unta:
Sekä todellinen että mielikuviteltu Amanda oli saanut Turun lääninsairaalasta diagnoosin. Kyseessä oli kerran kuussa ilmenevä, kohtauksellinen sairaus, insania epileptica menstruaalis, kansan kielellä kuukautishulluus.
Ohjaaja Alli Haapasalo arvelee, että Amanda kärsi nykytiedon mukaan kuukautisia edeltävistä valtavista kivuista, jotka ovat kuin PMS-oireet potenssiin sata. Diagnoosin nimi on PMDD.
– Totta puhuen en ollut ennen tämän elokuvan kuvauksia tiennyt tästä oireyhtymästä. Järkyttävää, kuinka vähän meillä on nykyäänkään tietoa naisten terveydestä, Tikkanen sanoo.
Seilissä Amandan kipuja lääkitään muun muassa pakkopaidalla. Marketta Tikkanen näyttelee elokuvassa kipukohtauksia, jotka saavat Amandan vahingoittamaan itseään ja ympäristöään.
– Oikeastaan näin laajan tunneskaalan näytteleminen tuntui etuoikeudelta, Tikkanen sanoo.
Vapaus oli naisille vain haave saarella ja mantereella
Alli Haapasalo ei halunnut rakentaa Seilistä kauhukuvaa tyyliin Yksi lensi yli käenpesän. Elokuvasta puuttuvat sadistihoitajat ja tahdottomat uhrit.
Vaikka vapaudenriisto tuntuu tämän päivän ihmisestä mitä kauheimmalta loukkaukselta ihmisyyttä kohtaan, kannattaa muistaa, että elämä ei ollut kovinkaan vapaata myöskään Seilin ulkopuolella.
– Seili ei itsessään ollut se pahin paikka näille naisille, vaan pahin oli yhteiskunta, jossa heitä ei ymmärretty lainkaan.
Elinkautisen saarituomion saanut Amanda rakentaa lopulta oman näköisen elämänsä Seilin yhteisöön. Siihen liittyy suuria tunteita ja rakkauttakin.
Vaikka 1800-luvun hoitokeinot eli pakkotyö ja raitis ilma, eivät kaikilta osin vakuutakaan, saaren poikkeuksellisen kaunis luonto on varmasti toiminut lohduttavana elementtinä.
Samaa sanoivat saaren entiset asukkaat kirjailija, käsikirjoittaja Katja Kalliolle:
Kerro kaikille on budjetiltaan aika tyypillinen muutaman miljoonan euron suomalainen elokuva. Se tarkoittaa, että kuvauspaikkoja ei voi olla kovinkaan montaa. Alli Haapasalo sai kuitenkin vain harvoille myönnetyn luvan kuvata elokuva autenttisilla paikoilla Seilissä.
Yle kävi katsomassa elokuvan kuvauksia kesällä 2025: