Kielipoliisit haukkuivat Kotuksen linjan – nyt virasto vastaa kriitiikkiin ja sanoo myös ymmärtävänsä moitteet

Kotus vastaa Ylen artikkelissa esitettyyn kritiikkiin ja sanoo siirtyneensä kielellisissä asioissa sallivampaan suuntaan.

Yle julkaisi eilen kielipoliiseja käsittelevän artikkelin, jossa Kotusta kritisoidaan kovin sanoin. Kritiikin taustalla on juttuun haastateltujen mukaan suomen kielen heikentynyt tila ja yleistynyt välinpitämättömyys, mitä tulee kielen oikeellisuuteen.

Jos kysytään, mikä taho käyttää suurinta valtaa suomen kielen vaalimisessa, on vastaus Kotus. Viralliselta nimeltään Kotimaisten kielten keskus on Opetushallituksen alainen asiantuntijalaitos.

Lisää: Veimme kolme kielipoliisia kahville kuullaksemme, mitkä kielioppivirheet herättävät alkukantaista raivoa

– Kotus on jo pitempään suhtautunut kaikkeen naiivilla myötämielisyydellä, että ihanaa, miten kieli elää ja muuttuu. Vielä parikymmentä vuotta sitten Kotus ohjeisti ja löi vähän nyrkkiä pöytään. Mutta ei enää, juttuun haastateltu Hanna Eskelinen sanoo.

Kotuksen kielenhuollon erityisasiantuntija Henna Leskelä sanoo ymmärtävänsä kritiikkiä osittain. Leskelä uskoo kritiikin johtuvan siitä, ettei kansalaisilla ole välttämättä riittävän kattavaa kuvaa Kotuksen toiminnasta ja ulostuloista.

Leskelän mukaan kielipoliisimainen ajattelutapa ei kuulu Kotukselle samaan tapaan kuin joskus aiemmin.

– Emme me Kotuksessa nykyään halua puhua asiakkaille siitä, että jokin on kielessämme väärin ja jokin on oikein, ja jokin ilmaus hyvä tai huono.

Ja onhan kyse myös resursseista, eli mihin valtionhallinnossa halutaan satsata vaikeassa taloustilanteessa, Leskelä lisää.

Leskelän mukaan oikeinkirjoituksen, kieliopin ja kielellisten asenteiden suhteen on menty sallivampaan suuntaan siitä, millaista vaikka oli 1900-luvun puolivälissä.

Ei välttämättä sellaisilla pikkujutuilla ole sitten niin paljon merkitystä.

Hanna Leskelä Kotuksesta

Leskelä ottaa kielenhuoltotyössä vertailukohdaksi Ruotsin, jonka Kotusta vastaavaan viranomaiseen hän sanoo kollegoidensa kanssa olevansa paljon yhteyksissä.

– Ruotsin linja on vielä Suomeakin sallivampi. Yleinen tendenssi ja yleislänsimainen suuntaus kieliasioissa on ollut sallivampaan päin viime vuosikymmeninä.

Onko tämä suuntaus välttämättä hyvä asia?

– Omasta näkökulmastani tärkeimpiä asioita ovat sekä kielen ymmärrettävyys että asiallisuus, ettei syrjitä eikä loukata ketään kielenkäytöllä. Kielen on hyvä myös sopia siihen tilanteeseen, missä sitä käytetään. Ei välttämättä sellaisilla pikkujutuilla ole sitten niin paljon merkitystä.

Suomen kielen tilaa Leskelä pitää ”ihan hyvänä”, mutta näkee merkkejä siitä, ettei kielen asema ole enää niin vankka kaikilla yhteiskunnan alueilla.

Entä millaiset virheet ja kankeudet saavat Kotuksen työntekijän raivostumaan?

– Sellainen hähmäinen kielenkäyttö, johon artikkeliisi haastateltu Jukka Korpelakin viittasi. Kutsuisin sitä organisaatiohumpaksi.

Hetken miettimisen jälkeen Leskelä mainitsee kaksi tuoreempaa esimerkkiä.

– Törmäsin työasioissa sellaisiin ilmauksiin kuin ”ekosysteemimäinen toimintamalli” ja ”matriisimainen asiantuntijatiimi”. Vaikka yritin selvittää, mitä matriisimainen tässä tarkoittaa, en tullut juuri hullua hurskaammaksi.

Pelkäätkö suomen kielen rapautuvan tai jopa häviävän? Osallistu alla keskusteluun.