Kiina haluaa nyt Alexander Stubbin – Tästä on kyse

Kiinan ulkoministeri Wang Yi vierailee Suomessa sunnuntaina 5. heinäkuuta. Vierailullaan hän tapaa Suomen ulkoministeri Elina Valtosen (kok) sekä tasavallan presidentti Alexander Stubbin. Samalla kierroksella kiinalaisministeri vierailee myös muissa Pohjoismaissa.

Vierailu on poikkeuksellinen, sillä viimeksi Kiinan poliittinen johto oli Suomessa vuonna 2017, eli lähes kymmenen vuotta sitten. Tuolloin Suomeen saapui Kiinan presidentti Xi Jinping.

Itä-Aasian asiantuntija ja tietokirjailija Teppo Turkki näkee Kiinan vierailulle useita syitä. Ensinnäkin taustalla on EU:n koventuva Kiina-politiikka sekä Kiinan pyrkimys hajottaa EU:n yhtenäisyyttä. Erityisesti Pohjoismaista Kiina pyrkii löytämään ”pehmeämpiä” ääniä.

– Peking pyrkii vaikuttamaan siihen, että Suomi voisi olla ehkä pehmeämpi, eikä koveneva Kiina-kriitikko. Erityisesti siksi, että meillä on perinteisesti hyvät suhteet Kiinan kanssa.

EU on halunnut muun muassa kieltää kiinalaiset laitteet kriittisessä infrastruktuurissa, kuten televiestintäverkoissa ja aurinkoenergiajärjestelmissä, sekä tasapainottaa markkinaa kiinalaisen halpatavaran ylivaltaa vastaan, kertoo AP.

Kesäkuun lopussa Kiina ja EU sopivat kolmen kuukauden neuvotteluista, joiden tarkoitus on välttää kauppasota, kertoo brittilehti The Guardian.

Kiinalla on Suomessa muitakin intressejä.

– Näyttäisi siltä, että Kiina on profiloinut meidän presidenttimme Stubbin kiinnostavaksi hahmoksi, Turkki sanoo.

Stubb kiinnostaa Kiinaa, koska hän on korkeaprofiilinen ulkopoliittinen toimija ja näkyvä turvallisuuspoliittinen ääni Natossa ja suhteessa Venäjään ja Ukrainaan. Lisäksi Stubb on ottanut Natossa roolia arktisen turvallisuuden asioissa, jotka myöskin kiinnostavat Kiinaa.

Turkki nostaa esiin, että Stubb tunnetaan transatlantikkona, joka on hyvin sitoutunut länsimaisiin arvoihin. Tämä voisi viestiä kriittisyyttä Kiinaan päin, joka polkee ihmisoikeuksia muun muassa vainoamalla uiguureja sekä toisinajattelijoita myös Euroopassa.

Turkin mukaan Kiina on perinteisesti nähnyt Suomen ”hyvänä kumppanina ja hyödyllisenä pienenä EU-maana”, ja Suomen politiikka Kiinan suhteen on ollut pragmaattista. Pekingiä ehkä kiinnostaa kuulostella, onko Suomen Kiina-politiikassa tapahtumassa muutosta Stubbin myötä.

– Voi olla, että Kiinan valtionjohto pyrkii luomaan mahdollisimman hyvää ja lämmintä suhdetta meidän presidenttiin, joka voisi sanoa lämpimiä sanoja Kiinasta EU-yhteyksissä.

Lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat liittyneet Natoon sen jälkeen, kun Kiinan korkean profiilin edustaja viimeksi vieraili täällä.

– Uskoisin, että ulkoministeri Wang haluaa kuulostella ja testata, minkälainen Suomi on uutena Nato-toimijana ja mikä profiili meillä tulee olemaan tässä roolissa suhteessa Kiinaan.

Kiina pyrkii hajottamaan

Turkin mukaan Kiina pyrkii hajottamaan EU:n sisäisesti. Pohjoismaissa Kiina haluaa ylläpitää hyviä suhteita puhumalla hyvin sovinnollisesti meitä kiinnostavista aiheista.

– Erityisesti Wang varmasti mielellään puhuu vihreästä siirtym�ästä, teknologiasta ja yhteistyöstä pohjoismaisten kumppanien kanssa ja pyrkii siihen, että pohjoismaiset EU:n jäsenet suhtautuisivat pehmeämmin Kiinaan kuin EU kokonaisuudessaan.

– Voi olla, että Wang yrittää vaikuttaa Suomen linjauksiin.

Asetelmasta huolimatta Turkki ei näe riskejä Kiinan vierailussa tai ansaa, johon Suomi voisi haksahtaa Kiinan pyrkiessä hajottamaan EU:ta.

Myöskään vihreän teknologian suhteen Turkki ei näe, että yhteistyöhön Kiinan kanssa liittyisi riskejä. Eurooppa on jo nyt hänen mukaansa täysin riippuvainen Kiinasta teknologian ja erilaisten materiaalien suhteen.

– Näkisin, että yhteistyötä Kiinan kanssa erityisesti vihreän teknologian suhteen kannattaa tehdä.

– Ei pelkästään sen takia, että kyettäisiin hallitsemaan ilmastonmuutosta, joka on planetaarinen kysymys. Myös sen takia, että Kiina on todellinen osaaja, josta Suomi voi myös hyötyä.

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sanoi Iltalehdelle alkuvuodesta pitävänsä Suomea suomettuneena Kiinan suhteen. Turkki ei jaa Teivaisen näkemystä.

– Olemme pieni maa, ja pienen maan täytyy selvitä. Se tarkoittaa sitä, että meidän diplomatian pitää olla toimintakykyinen joka suuntaan ja pyrkiä olemaan yhteistyökykyinen ja dialogikykyinen erityisesti suurvaltojen kanssa.

Mitä Kiina tekisi, jos Putin hyökkää?

Kiina pyrkii esiintymään vakaana ja ennustettavana kumppanina ja on saanut pontta Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin arvaamattomuudesta. Turkin mukaan Kiina myös on todella luotettava ja ennustettava. Esimerkiksi Kiinan hyökkäys Taiwaniin ei Turkin mukaan ole todennäköinen, koska konflikti olisi katastrofi niin Kiinan kuin maailmantaloudelle.

Kiinan pitkäjänteinen geopoliittinen strategia on toiminut, ja se vahvistaa asemiaan erityisesti globaalissa etelässä.

Vakaus on Kiinalle niin tärkeä arvo, että Kiina pyrkisi Turkin arvion mukaan varmasti vaikuttamaan Venäjään, jos Putin päättäisi hyökätä Suomeen. Kyse olisi tuolloin Venäjän ja Naton välinen suora konflikti. Venäjän hyökkäystä Suomeen ei pidetä todennäköisenä, vaikka Venäjä onkin toistuvasti uhkaillut Suomea.

Kuinka voimakkaasti Kiina pyrkisi vaikuttamaan Kremliin tällaisessa tapauksessa?

– Varmasti hyvin paljon. Ja kannattaa muistaa, että Putin ja Kreml ovat täysin riippuvaisia Kiinasta. Kiinan painoarvo ja se mitä Kiina sanoo, sillä on erittäin iso merkitys Kremlille.

Pystyisikö Kiina käytännössä estämään tällaisen toiminnan?

– Uskon, että vaikutus on merkittävä.

– Jos katsotaan muutama vuosi taaksepäin, kun Venäjä aika suoraan uhkaili taktisten ydinaseiden käyttämisellä. Silloinhan Kiina puuttui Kremlin uhitteluun, ja Venäjä lopetti. Kiinan vaikutusvalta oli tuolloin erittäin suuri.