Kohuhankkeen toimitusjohtaja lataa suorat sanat – ”Jos päätös nyt kaatuu poliittiseen asetelmaan”

Garden Helsinki-hanketta ajavan projektiyhtiö Projekti GH:n toimitusjohtaja Ilkka Kilpimaa julkaisi Facebookissa pitkän avautumisen. Kilpimaa korostaa, että julkaisu on hänen oma näkökulmansa, eikä Projekti GH:n.

Toimitusjohtajan mukaan julkisessa keskustelussa on jäänyt taka-alalle olennaisin kysymys eli se, tarvitaanko Helsinkiin uusi areena. Kilpimaa kirjoittaa, että hänen mielestään ehdottomasti tarvitaan.

– Helsingin keskusta-alueen kaupunkirakenteessa ja valmiin palveluinfrastruktuurin yhteydessä pitää olla areena, joka mahdollistaa minkä tahansa kansainvälisen huippuartistin konsertin tai areenassa järjestettävän arvokisan toteuttamisen. Tällä hetkellä Helsingissä, eikä koko Suomessa ole tällaista areenaa.

Kilpimaan mukaan Garden Helsingin sijainti pääkaupungissa ja riittävä kapasiteetti takaavat sen, että Suomeen tulisi jatkossa suuria kansainvälisiä nimiä.

– Artistin näkökulmasta on lähes samantekevää, lentääkö hän Tukholmaan, Kööpenhaminaan vai Helsinkiin. Muulle kiertuetuotannolle sijainnilla on enemmän merkitystä, mutta lopulta kapasiteetti – eli raha – ratkaisee.

Kilpimaa arvioi, että hankkeen toteutuessa Helsinki olisi kannattavampi konserttipaikka kuin Tukholma ja Kööpenhamina.

Hanke työllisyydelle merkittävä

Kilpimaan mukaan tämän kokoluokan rakentamishankkeen vaikutus työllisyyteen olisi erittäin merkittävä. Hän kertoo, että Projekti GH Oy on käyttänyt nykyisessä työllisyysvaikutusten arviossaan tarkoituksella varovaisia lukuja.

– Tällä on haluttu välttää vaikutelma, että hankkeen työllisyysvaikutuksia liioiteltaisiin. Nyt julkinen käsitys näyttää olevan päinvastainen.

Hän arvioi, että 350–400 miljoonan euron rakennuskustannukset toisivat laskennallisesti noin 3 850–5 600 henkilötyövuoden työllisyysvaikutuksen.

– Tärkein huomio on kuitenkin se, että Gardenin taloudellinen merkitys ei syntyisi muutaman vuoden työmaasta vaan kymmenien vuosien toiminnasta. Ratkaisevaa on, kuinka paljon areena tuo Suomeen aidosti uusia tapahtumia, matkailijoita ja kulutusta.

Kilpimaa kertoo, että hanke mahdollistaisi sen, että Helsingissä järjestettäisiin lähes joka vuosi jonkin lajin arvokilpailut. Hänen mukaansa Garden Helsingin taloudelliset vaikutukset olisivat ainakin samaa suuruusluokkaa Nokia Arenan ja Olympiastadionin kanssa, todennäköisesti jopa suuremmat.

Valtiontuki

Julkaisussa Kilpimaa pohtii myös, onko yhteiskunnan perusteltua osallistua tapahtumainfrastruktuurin rahoittamiseen.

Hän perustelee tuen hakemista hankkeen vaativalla rahoitusrakenteella, aiempien hankkeiden luomalla ennakkotapauksella sekä laskelmilla, joiden mukaan hanke tuottaa valtiolle tukea merkittävästi suuremmat verotulot.

Kilpimaan mukaan hanke on edennyt normaalien kanavien kautta.

Toimitusjohtaja ihmettelee, miksi julkinen keskustelu heräsi vasta viiveellä, vaikka hallitus linjasi jo vuoden 2025 puoliväliriihessä varautuvansa tukemaan Garden Helsinkiä 35 miljoonan euron suoralla avustuksella.

– Onko kyse siitä, että hankkeen sisältöä ja vaikutuksia ei tuolloin ymmärretty, vai siitä, että vaalit lähestyvät ja politiikka voittaa pitkäjänteisen kaupunki- ja elinkeinopolitiikan? Kilpimaa kysyy.

– Jos päätös nyt kaatuu poliittiseen asetelmaan eikä hankkeen todellisiin hyötyihin ja riskeihin, pitäisi samalla vastata rehellisesti siihen, mitä Helsinki ja Suomi menettävät.