Välivaalien lähestyessä demokraattien puheissa kulkee rinnan kaksi todellisuutta.
Ensimmäinen todellisuus on täynnä intoa; mielipidekyselyissä demokraattien mahdollisuudet voittaa jopa republikaanien perinteisillä kannatusalueilla paranevat viikko viikolta.
Toinen todellisuus on paljon pelokkaampi. Sain siitä viime viikonloppuna muistutuksen, kun sähköpostiini kilahti viesti isolta amerikkalaiselta kansalaisjärjestöltä.
Sähköposti kertoi koulutuksista, joita järjestö aikoo pitää amerikkalaisille ennen vaaleja. Niissä opetetaan nopeaa järjestäytymistä ja muita tekniikoita, joilla vaalien tulos voidaan turvata.
Järjestö varautuu siis siihen, että vaalituloksesta tulee taistelua.
Se on täysin loogista, kun muistelee vähän lähihistoriaa. Viimeksi kun vaalit järjestettiin Donald Trumpin ollessa presidentti, hän yritti muun muassa keskeyttää ääntenlaskun Pennsylvaniassa ennen kuin kaikki äänet olisi laskettu. Kansalaiset osoittivat mieltä Philadelphiassa ja ääntenlasku sai jatkua presidentin protesteista huolimatta.
Kuten vuonna 2020, myös tällä kertaa Trump on yrittänyt kylvää kansalaisten mieliin epäilystä siitä, että vaaleihin voisi liittyä massiivista vilppiä. Trump on esimerkiksi epäillyt ääneen, että äänestyskoneet ovat haavoittuvaisia ja epäluotettavia.
Trump on myös kertonut katuvansa sitä, ettei määrännyt kansalliskaartia ottamaan äänestyskoneita haltuun vuoden 2020 vaalitappion jälkeen.
Aiemmin vaalien rehellisyys on huolestuttanut ensisijaisesti republikaaneja, mutta nyt yhä useampi demokraattiäänestäjä pelkää että vaalit eivät ole reilut.
San Diegon yliopiston kyselytutkimuksessa amerikkalaisten luottamus vaalijärjestelmän toimivuuteen on romahtanut parissa vuodessa. Nyt enää kolme viidestä uskoo ääntenlaskun onnistuvan.
Samassa kyselyssä kävi ilmi, että melkein 40 prosenttia äänestäjistä odottaa maahanmuuttoviranomaisten ICE-agenttien parveilevan vaalipäivänä äänestyspaikkojen läheisyydessä. Erityisesti vähemmistöihin kuuluvat äänestäjät pelkäävät joutuvansa ICE-agenttien kuulusteluun vaikka olisivatkin kansalaisia.
Erityisen huolissaan kuulusteluista ovat loogisesti latinot. Sama ryhmä, jonka äänten odotetaan näissä vaaleissa satavan reilulla marginaalilla demokraattien laariin.
Demokraattipuolue on valmistautunut keväästä asti erilaisiin tapoihin, joilla presidentinhallinto voisi yrittää aiheuttaa häiriötä vaalien aikana.
Samaan aikaan republikaanit ovat ryhmittämässä omia vaalitarkkailijoitaan äänestyspaikoille. Heidän tehtäväkseen on mediatietojen mukaan annettu esimerkiksi äänestyskoneiden tarkkailu.
Presidentti Donald Trumpin kannalta vaaleissa on kyseessä selviytymistaistelu, sillä rökäletappiolla voisi olla hänen kannaltaan vakavia seurauksia.
Se voisi riittää siihen, että tarpeeksi moni republikaanisenaattori olisi valmis äänestämään demokraattien kanssa, jos nämä nostaisivat jälleen uuden virkarikossyytteen Trumpia vastaan.
Ehkä siksi demokraattien sisällä on niin erilaisia näkökulmia vaaleihin. Toiset laskevat ennenaikaisesti voiton suuruutta, toiset pidättävät hengitystään.
Washingtonin demokraatit palavat innosta päästä takaisin vallankahvaan ja vähintään kutsumaan koolle kongressikuulemisia kaikista Trumpin toimista.
Republikaanien hallussa olevissa osavaltioissa äänestäjät näyttävät tiedostavan, että vaalit pitää ensin voittaa ja presidentti ei noin vain anna periksi.
Kuten syvänpunaisessa Mississipissä asuva kansalaisoikeusaktivisti totesi minulle tällä viikolla haastattelussa: olen toiveikas välivaalien suhteen – uskon että ne järjestetään.
