Kolumni:Joulu tulee tänä vuonna datakeskuksen muodossa

Mitä näistä sähkösyöpöistä datakeskuksista pitäisi ajatella?

Yksi tapa on kuvitella olevansa pienen kunnan päättäjä. Millä saat kuntasi rahat riittämään sekä velkoihin, hallintoon että peruskoulun ja kirjaston peruskorjaukseen?

Et millään, vaan mietit, miten saat vietyä läpi kolmen miljoonan euron säästöt jo ennestäänkin karsittuihin palveluihin. Paitsi jos joulu tuleekin tänä vuonna aikaisin ja datakeskusinvestoinnin muodossa.

Muhos, Vaala, Kajaani, Hamina. Googlen jätti-investointi takaa sen, että näillä paikkakunnilla riittää töitä ja verotuloja tuleviksi vuosiksi. Paitsi työpaikkoja, Google lupaa kuntalaisille vaikka mitä muuta kivaa.

Esimerkiksi: lämpöpumppuasennuksia pienituloisille kotitalouksille, energiatehoremontteja kunnan julkisiin rakennuksiin, paremmat valot hiihtoreiteille, yleisiä saunoja.

Vain ämpärit puuttuvat.

Tiedoksi Googlelle, että suomalaisilla on useimmiten omat saunat. Silti, paremmat valot laduille ja lämpöpumput varmasti pehmittävät kuntalaisten kantaa lähistölle nousevaan jättimäiseen datavarastohalliin.

Ilakointi Googlen 13 miljardin jätti-investoinnista kääntyi lähes saman tien huoleksi sähkön hinnasta. Suomessa on Euroopan halvinta sähköä, jonka hinta myös vaihtelee kovasti.

Me olemme oppineet elämään sen kanssa. Pörssisähkön käyttäjät osaavat katsoa, kannattaako napsauttaa sauna päälle samaan aikaan pesu- ja tiskikoneen kanssa.

Sähkön saatavuus, kylmä ilmasto, vahva kantaverkko ja runsaasti tilaa on yhtälö, joka houkuttaa tänne ulkomaisia sijoittajia. Suomessa on EK:n tilastojen mukaan käynnissä kaikkiaan 42 aktiivista datakeskushanketta. Investointipäätös on tehty 28 keskuksesta.

Talousennustajilla on vaikeuksia asettaa tulevat investoinnit ennustemalleihin. Kasvaako Suomen talous jo tänä vuonna kaksi prosenttia vai vasta ensi vuoden alussa?

Varsinaista numeroa tärkeämpi on liike. Vihdoinkin Suomessa on aihetta kunnon optimismiin.

Yritysten odotukset tulevasta paranevat koko ajan. Vienti vetää ja tilauskirjat täyttyvät.

Iloisin uutinen tuli työmarkkinoilta. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli elokuussa 34 000 enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Uudet työpaikat syntyvät talouden piristyessä, mutta viiveellä. Nyt näyttää siltä, että jopa työmarkkinoiden ikirouta sulaa, vaikka työttömyysprosentti on edelleen 10 prosentin tuntumassa.

Tästä tulee vielä hyvä talvi, jos ja kun kotimainen kulutus kääntyy kasvuun. Asuntokauppa on erinomainen mittari kuluttajien luottamuksesta tulevaan.

Asuntolainoja kysytään aiempaa vilkkaammin ja kiinteistövälittäjän koulutus kiinnostaa yhä useampaa. Pankinjohtajat usuttavat kaupoille: juuri nyt on kuulemma erityisen hyvät ostajan markkinat.

Pitkän korpivaelluksen jälkeen Suomen taloudessa näyttäisi olevan käänne menossa. Se tietää lisää palkka- ja verotuloja. Talouskasvu tekee meille hyvää.

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja.