Kun Yhdysvalloissa puhutaan välivaaleista, jo vaalien nimi tuntuu sisältävän tietyn piiloviestin.
Se on tämä: Nämä eivät ole yhtä merkittävät vaalit kuin ne vaalit, jotka käydään kun presidenttiä valitaan.
Amerikkalaiset äänestäjät ainakin ajattelevat näin. Kun presidentinvaaleissa äänestysprosentti on viime vuosina noussut yli 60 prosenttiin, välivaaleissa se jää yhä alle 50 prosenttiin.
Toisin kuin presidentinvaaleissa, välivaaleissa ei ole jännittävää kahden ehdokkaan vastakkainasettelua tai koko valtionlaajuista vaalitaistelua. Medialla ei ole yhtä tarinaa tai päähahmoja, joihin raportoinnin ja kansan huomion voisi helposti keskittää.
Näistä syistä lehdistö pursuaa spekulaatiota siitä, miten välivaalit vaikuttavat kahden vuoden päästä käytäviin presidentinvaaleihin, ja kenen kampanjatyyli paljastaa presidenttitoiveet.
Republikaanisenaattori Ted Cruz ei edes ole ehdolla näissä vaaleissa, mutta kampanjoi silti aktiivisesti jopa kotiosavaltionsa ulkopuolella. Se on selvä merkki valmistautumisesta presidenttikisaan.
Samoin demokraattikuvernööri Gavin Newsom on matkannut jopa republikaanien kontrolloimiin eteläosavaltioihin. Niiden demokraattiäänestäjillä on paljon painoarvoa puolueen presidenttiehdokkaan valinnassa.
Lisäksi amerikkalaiskommentaattorit uskovat, että nämä vaalit voivat määrittää demokraattiehdokkaiden äänenpainoja tulevaisuudessa siintävissä esivaaleissa. Jos vasempaa laitaa edustava edistysmielinen ehdokas peittoaa republikaanin vaa’ankieliosavaltio Michiganissa, se olisi merkittävä viesti tuulen suunnasta amerikkalaisten äänestyslipukkeilla.
Kaikki tämä spekulaatio on kutkuttavaa. Se ruokkii ihmisten halua pystyä ennustamaan tulevaa epävarmassa maailmassa – ja jossain tapauksissa ihan puhdasta pätemisen tarvetta. Mutta harmillisesti presidenttispekulaatio vie huomiota niiltä vaaleilta jotka ovat käynnissä nyt.
Nimenomaan näillä vaaleilla voi olla vaivihkaisesti paljonkin merkitystä sen kannalta, kenestä voi tulla presidentti vuonna 2028. Syy siihen löytyy osavaltiotasolta.
Kun media puhuu välivaaleista, huomio kiinnittyy liittovaltion kongressin valtasuhteisiin. Välivaaleissa valitaan kokonaan uusi liittovaltion edustajainhuone sekä kolmannes senaatista.
Lisäksi välivaalit käydään myös osavaltiotasolla, missä useat osavaltiot valitsevat uuden edustajainhuoneen, osan senaatista ja täyttävät kaikenlaisia virkoja pääsyyttäjistä osavaltiosihteereihin. Jopa 36:ssa osavaltiossa valitaan uusi kuvernööri.
Tällainen piperrys kuulostaa kaukaiselta Suomen kannalta, mutta vaikuttaa merkittävästi seuraaviin vaaleihin.
Osavaltion kongressit ja kuvernööri vastaavat siitä, millaisia lakeja äänestämiseen liittyy ja miten paljon rahaa äänestysjärjestelmien uudistamiseen budjetoidaan. Lait vaikuttavat siihen, kenen on helppo äänestää ja miten vaalien käytännöt kuten äänestystuloksen vahvistaminen etenevät.
Vuoden 2020 presidentinvaalien jälkeen republikaanilainsäätäjät ovat vieneet läpi äänestystä rajoittavia lakeja kymmenissä osavaltioissa.
Esimerkiksi Georgiassa republikaanien vuoden 2021 laaja äänestyslakipaketti muutti muun muassa sitä, kuka loppupeleissä vahvistaa piirikuntien äänestystuloksen. Tällaisilla byrokraattisilla muutoksilla on paljon väliä, jos presidentti Donald Trump painostaa lainsäätäjiä kumoamaan vaalituloksen samalla tavalla kuin vuonna 2024.
On myös mahdollista, että näissä vaaleissa kuvernööriksi nousee useassa osavaltiossa republikaani, joka on kyseenalaistanut vuoden 2020 presidentinvaalien tuloksen.
Tällainen niin kutsuttu vaalikieltäjä on ehdolla esimerkiksi Wisconsinin, Michiganin, Pennsylvanian ja Arizonan kuvernööriksi. Georgian republikaaniehdokas nimitteli esivaaleissa vastustajaansa Brad Raffenspergeriä ”Juudakseksi”, koska tämä oli puolustanut vuoden 2020 vaalitulosta.
Kaikki nämä osavaltiot kuuluvat presidentinvaalien kannalta erityisen tärkeisiin vaa’ankieliosavaltioihin.
Jos vuoden 2028 presidentinvaalitaistelun vaiheilla haluaa jo nyt spekuloida, katse kannattaa siksi kääntää niihin.