Kommentti:41 ihmistä tuki avoimesti Putinia Helsingissä
Venäjä äänesti viikonloppuna ensimmäisissä täysimittaisen hyökkäyssodan aikana järjestetyissä duuman vaaleissa.
Valtapuolue Yhtenäinen Venäjä keräsi yli 57 prosenttia äänistä – selvästi enemmän kuin vuoden 2021 duumanvaaleissa, jolloin puolueen virallinen kannatus oli 49,8 prosenttia.
Vaalien voittaja tiedettiin toki ennalta. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että niin sanottu systeeminen eli sallittu oppositio näyttäytyi Kremlille poikkeuksellisen suurena riskinä.
Duuman vaaleja edeltäneinä viikkoina Kreml poisti kaikki jäljellä olleet riskitekijät, jotka olisivat voineet olla osoitus minkäänlaisesta tyytymättömyydestä.
Erityisen hankalaksi Kremlille muodostui sodanvastainen Jabloko-puolue. Puolueen suosio kasvoi vaalikampanjan alla nopeasti, ja siitä alkoi muodostua mahdollinen protestiäänien kanava. Jabloko poistettiin lopulta vaalilistalta, vaikka sen kannatus ei olisi uhannut Yhtenäisen Venäjän enemmistöä.
Jablokon kaksinumeroiseksi nouseva kannatus olisi ollut Kremlin vaalistrategeille painajainen. Kymmenen prosentin tulosta olisi ollut vaikea pudottaa virallisissa luvuissa yhteen prosenttiin ilman, että vaalituloksen manipulointi olisi käynyt kaikille ilmeiseksi.
Vaalien oli tuotettava tulos, joka todistaa kansallisesta yhtenäisyydestä ja antaisi täyden tuen presidentti Vladimir Putinin politiikalle.
Vaalien hallittua luonnetta kuvastavat Tšetšenian vaalit, joissa Ramzan Kadyrov sai Venäjän keskusvaalilautakunnan mukaan peräti 99,85 prosenttia äänistä ja hänen kaksi haastajaansa kumpikin 0,05 prosenttia.
Kansalaisten tyytymättömyys on kuitenkin laajalle levinnyttä.
Pitkittyvän sodan vaikutukset ovat tulleet yhä näkyvämmiksi venäläisten arjessa ja sen aiheuttama ahdistus on levinnyt laajalle. Riski siitä, että äänestyskopissa ilmaistaan toisinajattelua, oli liian suuri, jotta edes sallitun opposition annettaisiin toimia vapaasti.
Helsingin Tehtaankadulla Venäjän suurlähetystöllä asetelma näytti hyvin toisenlaiselta. Suomessa Yhtenäinen Venäjä sai ovensuukyselyssä vain 4,2 prosenttia äänistä.
Tuloksia ei voi suoraan pitää kaikkien Suomessa asuvien venäläisten mielipiteenä. Kysely perustui äänestyspaikalle saapuneiden ja kyselyyn vastanneiden vapaaehtoisuuteen.
On mahdollista, että etenkin vahvasti hallintoa vastustaneet halusivat vastata kyselyyn muita herkemmin.
Mitä ovensuukyselyn tuloksessa on keskeistä Suomen kannalta?
Se tarkoittaa, että Suomessa asuu tällä hetkellä noin 41 ihmistä, jotka halusivat ilmaista avoimesti tukensa Putinille ja tämän politiikalle.
Vaalien ilmatilan kaappasi kuitenkin yksittäinen provokaattori, eläkeläisrouva Zinaida, joka puki Putin-paidan päälleen ja tuli hakemaan konfliktia paikalla olleiden demokratia- ja Ukraina-aktivistien kanssa.
On kuitenkin hyvä muistaa, että Zinaida oli näyttävä poikkeus, joka sai huomattavasti enemmän mediahuomiota kuin hänen edustamansa kanta sai kannatusta äänestyspaikalla.
Tehtaankadulla huomio kiinnittyi myös venäläistaustaisiin nuoriin. Paikalla tehtyjen haastattelujen ja havaintojen perusteella he vaikuttivat olevan aktiivisia ja halusivat tuoda avoimesti esiin vastustuksensa Venäjän nykyjohdon politiikalle ja hyökkäyssodalle Ukrainassa.