Presidentinvaalien 2024 loppusuoralla Alexander Stubbilta kysyttiin, vastaisiko hän, jos Vladimir Putin soittaisi onnitellakseen vaalivoitosta.
– Minä en vastaisi, Stubb sanoi Ylen A-studiossa.
Hän perusteli kantaansa sillä, että Putin voisi käyttää puhelua propagandassaan. Samalla hän jätti kuitenkin oven raolleen: yhteydenotto Kremliin voisi tulla kyseeseen, jos liittolaiset sopisivat siitä tai Suomelle annettaisiin tehtäväksi viestiä Venäjän suuntaan.
Pian presidentiksi valintansa jälkeen, huhtikuussa 2024, Stubb toisti amerikkalaisen uutiskanava CNN:n haastattelussa, ettei poliittista vuoropuhelua Venäjän kanssa voitaisi tai pitäisi käydä.
– Putin ymmärtää vain voimaa, Stubb lausui.
Viime vuoden elokuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump mursi länsimaisen eristyksen ja otti Putinin vastaan Alaskassa. Stubb linjasi kuitenkin huippukokouksen jälkeen Ylen Ykkösaamussa, että Euroopan oli edelleen perusteltua pitää Venäjä eristyksissä.
Tänä keväänä Stubbin puheiden sävy muuttui. Huhtikuussa Stubb sanoi Viron yleisradioyhtiö ERR:n haastattelussa, ettei sulkisikaan pois Putinille puhumista jo Ukrainan sodan aikana.
– Kyse ei siis ole siitä, että Putinille soitettaisiin kahdenvälisesti. Putinille soitetaan sen jälkeen, kun muilta eurooppalaisilta johtajilta on saatu selkeät ohjeet siitä, mitä aiotaan sanoa. En siis sulje sitä pois, mutta minulla ei ole sille päivämäärää tai kellonaikaa, hän sanoi.
Toukokuussa ”aika alkaa puhua Venäjälle” olikin jo koittanut. Stubb alkoi puhua entistä aktiivisemmin Venäjän kanssa keskustelun puolesta. Hän paalutti italialaismedian haastattelussa, että mahdollisen yhteydenpidon pitäisi olla vähintäänkin Euroopan suurmaiden, Pohjoismaiden ja Baltian kesken koordinoitua. Kesäkuussa hän ehdotti Sveitsin mediassa aloitteentekijäksi Putinin suuntaan EU:ta tai vähintäänkin Ranskan, Saksan ja Britannian E3-ryhmää.
Stubb jätti kuitenkin pienen varauksen ”vaihtoehtoisille mekanismeille”, mikäli kaikki muu menisi mönkään.
Tänään tiistaina varaus muuttui toiminnaksi. Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre tekivät aloitteen puhelusta Putinille.
Puhelun ajoitukselle löytyy konkreettinen selitys: se lienee jatkoa Oslon viikon takaiselle tapaamiselle, jossa Stubb, Støre, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain edustajat käsittelivät rauhanprosessia. Uudet rauhanneuvottelut Abu Dhabissa ovat jo tulossa, ja puhelun tavoitteena oli välittää Ukrainan viestejä niihin liittyen suoraan Putinille.
Stubb kuvaili keskustelua suoraksi ja asialliseksi ja sanoi sodan päättämisen vaativan suoria keskusteluja.
– Presidentti Stubb ja pääministeri Støre osallistuivat puheluun maidensa johtajina eivätkä he toimineet Euroopan edustajina, presidentin kanslian tiedotteessa painotettiin.
Kyse ei ole varauksettomasta suunnanmuutoksesta. Tiistain puhelu oli tarkasti rajattu yhteydenotto, jonka valmistelussa kuultiin Ukrainaa ja jonka tarkoitus liittyi konkreettisiin rauhanneuvotteluihin. Se näyttäisi myös vastaavan Stubbin presidentinvaalikampanjassaan jättämää poikkeusta.
Siitä huolimatta muutos parin vuoden takaiseen on silmiinpistävä. Osa on asiasta edelleen eri mieltä: esimerkiksi Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ei ollut tuoreesta puhelusta mielissään.
– Suhtaudun erittäin epäilevästi tähän Norjan ja Suomen oma-aloitteiseen hankkeeseen. Sitä ei ole koordinoitu meidän muiden kanssa, hän sanoi vierailullaan Helsingissä.
– Mielestäni Euroopan pitäisi pysyä yhtenäisenä sen sijaan, että joku toimii yksin.
Jotkut Stubbin aiemmista ehdoista näyttävät siis jääneen toteutumatta. Lisää isoja käänteitä on eittämättä luvassa lähiaikoina.