Voice of Freedom Повна версія

Kommentti:Hyvinvointivaltio murtuu pala palalta – Tästä syystä

· Main news

Diakonissalaitoksen kehittämä Ihmisarvobarometri osoittaa, että asunnottomuus on suomalaisten mielestä huono-osaisuuden näkyvin ilmentymä.

Silti Suomessa on tuoreimpien tilastojen mukaan noin 4 579 asunnotonta. Määrä kasvoi edellisvuodesta 773 ihmisellä eli peräti 20 prosentilla. Asunnottomuus on lisääntynyt nyt toista vuotta peräkkäin, kun sitä ennen määrä oli laskenut jo vuosikymmenen ajan.

Luvut kertovat siitä, kuinka hyvin yhteiskunta pystyy ehkäisemään ihmisen putoamisen hyvinvointivaltion turvaverkkojen ulkopuolelle.

Suunta on huolestuttava, sillä koti luo elämän rakentamiselle perustan.

Asunnottomuuden taustalla voi olla monenlaisia eri syitä, kuten työttömyyttä, velkaantumista, mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä tai henkilökohtaisen elämän kriisejä. Usein asunnottomuus ei kuitenkaan johdu yhdestä yksittäisestä tapahtumasta, vaan useiden eri ongelmien päällekkäisestä kasautumisesta.

Tällöin ratkaisevaa on se, millaista tukea ihminen saa ja millaisia työkaluja yhteiskunta on valmis tarjoamaan selviytymiseen.

Jos kohtuuhintaista asuntoa ei löydy tai tarvittaviin palveluihin, kuten mielenterveys-, päihde- tai sosiaalipalveluihin, on vaikea päästä, ongelmat lähtevät herkästi ruokkimaan toisiaan.

Asunnottomuus tekee työ- tai opiskelupaikan löytämisestä, arjen hallinnasta ja omasta terveydestä huolehtimisesta lähes mahdotonta. Ilman kattoa pään päällä ihminen ei pääse käsiksi perustarpeisiinsa.

Siksi asunnottomuutta ei tulisi tarkastella yksilön epäonnistumisena vaan yhteiskunnan epäonnistumisena.

Turvaverkon tulisi toimia ennen pudotusta

Hyvinvointivaltion tehtävä ei ole ainoastaan auttaa tuen tarvitsijaa sen jälkeen kun ongelmat ovat jo kärjistyneet, vaan pyrkiä myös ehkäisemään niitä.

Asunnottomuuden toistuva kasvu herättääkin kysymyksen siitä, ovatko valtiomme turvaverkot riittävän vahvoja. Vastaavatko nykyiset palvelut ja tukimuodot todellisia tarpeitamme?

Diakonissalaitoksen alueellisen johtajan Mika Paasolaisen mukaan asunnottomuuden kasvun taustalla vaikuttavat muun muassa inflaatio, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute ja työttömyyden kasvu. Lisäksi tuettua asumista ei ole hänen mukaansa tarjolla riittävästi.

Ratkaisuja asunnottomuuden vähentämiseen ja kelkan kääntämiseen takaisin kurssilleen löytyy. Diakonissalaitoksen mukaan asunnottomuuden torjunnassa keskeistä on kohtuuhintaisten asuntojen lisääminen, Asunto ensin -mallin kehittäminen, vuokravelkojen ja häätöjen ehkäiseminen sekä riittävän asumisen tuen varmistaminen.

Viime vuosien kasvu asunnottomien määrässä ei kuitenkaan pyyhi pois sitä pitkäjänteistä työtä, jota Suomessa tehtiin aiemmin asunnottomuuden vähentämiseksi. Vuosikymmenen ajan suunta oli laskeva, ja juuri se osoittaa, että kehityksen kulkuun on mahdollista puuttua.

Hyvinvointivaltion onnistumista ei pitäisi mitata sillä, kuinka hyvin pärjäävät ne, joiden toimeentulo ja asuminen ovat jo turvattuja. Olennaisempaa on, millaisen turvan se tarjoaa yksilölle, jonka omat voimavarat eivät enää riitä.