Kommentti:Putinilla meni kuppi nurin Trumpin kanssa

Venäjän presidentti Vladimir Putin vaikuttaa saaneen tarpeekseen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpista ja tämän hallinnon kanssa käytävistä Ukraina-neuvotteluista.

Vaikka julkisuudessa Venäjä esittääkin edelleen olevansa valmis Ukrainan sodan ”poliittisen ja diplomaattisen ratkaisun löytämiseen”, vaikuttaa kyseessä olevan vain Kremlin tyypillistä sanahelinää.

Taustalla ovat uutistoimisto Bloombergin viimeisimmät tiedot siitä, ettei Venäjä olekaan enää valmis luopumaan joidenkin Ukrainalta vallattujen alueiden hallinnasta osana mahdollista sopimusta.

Kremlin äänitorvet ovat kailottaneet julkisuudessa jo viime syksystä asti, että Venäjä on valmis työstämään rauhaa Ukrainaan ”Anchoragen hengen” mukaisesti. Tällä Kremlin edustajat viittaavat syksyllä 2025 Alaskan Anchoragessa järjestettyyn Putinin ja Trumpin tapaamiseen.

Yksityiskohdat Anchoragessa sovituista asioista pysyivät pitkään täysin pimennossa, kunnes Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov antoi niistä viimein kesäkuun lopulla viitteen vahingossa tai tahallisesti.

Lavrov kommentoi tuolloin Yhdysvaltain vastinparinsa Marco Rubion lausuntoa siitä, ettei Anchoragessa tehty mitään sopimusta.

Lavrov kertoi Putinin keskustelleen Trumpin kanssa ehdotuksista, joista tämän erityislähettiläs Steve Witkoff oli Moskovassa jo Venäjän presidentin kanssa keskustellut.

Näihin keskusteluihin tiettävästi kuului juurikin Venäjän valtaamien alueiden luovuttaminen vaihtokauppana Donetskista.

– Jos toinen osapuoli – tässä tapauksessa Yhdysvallat – esittää ehdotuksensa sovinnosta ja kriisin ratkaisemisesta, ja toinen osapuoli ilmaisee suostuvansa näihin ehdotuksiin, tuntuu melko tyylittömältä väittää, ettei sopimusta syntynyt, Lavrov sanoi.

Lavrov ja Kreml yrittävät julkisuudessa edelleen kovasti väittää, että ”Anchoragen henki” on elossa. Viimeksi torstaina Filippiinien Manilassa Rubion kanssa järjestetyn tapaamisen jälkeen Lavrov toi asian jälleen esille.

– Lavrov vahvisti jälleen Venäjän valmiuden konfliktin poliittiseen ja diplomaattiseen ratkaisuun sekä sitoutumisensa niihin ehdotuksiin, joita Yhdysvallat esitti presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin välisessä tapaamisessa Anchoragessa ja joihin Venäjän johtaja suostui, Venäjän ulkoministeriön lausunnossa kerrotaan.

Bloombergin tuoreimpien tietojen mukaan Putin ei todellisuudessa olekaan valmis luopumaan Harkovan ja Sumyn alueiden hallitsemista osistaan. Voi vahvasti olettaa, että Venäjän valmius muidenkaan alueiden luovuttamiseen ei ole järin korkealla.

Taustalla saattoi Bloombergin mukaan olla Trumpin Naton Ankaran-huippukokouksen aikana antamat myönteiset lausunnot Ukrainan pitkän kantaman ilmaiskuista Venäjälle. Niiden aiheuttamasta polttoainekriisistä on muodostunut Kremlille varsinainen murheenkryyni aivan syksyn valtionduuman vaalien alla.

Toinen syy Putinin harmitukseen voi olla myös se, että Yhdysvaltain kongressi aikoo viimeinkin edistää kattavaa Venäjä-pakotepakettiaan, jota edesmennyt senaattori Lindsey Graham ajoi eläessään.

Tiedot Putinin mielen muuttumisesta eivät ole sinällään mikään yllätys ja voi hyvin olla, ettei Kremlin autoritäärinen johtaja ollut koskaan aikeissakaan luopua tuumastakaan Ukrainalta vallatuista alueista.

– Putin on niin pakkomielteisesti keskittynyt omiin Ukrainassa asettamiinsa tavoitteisiin, etten näe mitään syytä sille, miksi hän lopettaisi, arvioi hiljattain Iltalehdelle Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau.

Myös Venäjältä levinneet tiedot siitä, että maa aikoo todennäköisesti palata Neuvostoliiton aikaisiin kansalaisten matkustusrajoituksiin, kielivät siitä, ettei Kremlin herra näe pikaista päätöstä vallitsevalle tilanteelle.

– Jos tällainen päätös Venäjällä ollaan tekemässä, kertoo se mielestäni Kremlin riskiarviosta tuleville vuosille. Tuskin liikkumisen valvontaa lisättäisiin, jos ei nähtäisi sisäisten riskien olevan kasvussa, kertoi Iltalehdelle kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok).

Putin sanoi itsekin kesäkuussa, että Venäjä on palannut nyt neuvotteluiden osalta siihen pisteeseen, mistä se lähti vuonna 2022 Istanbulin neuvotteluihinkin.

Niissä hyökkääjä vaati muun muassa Ukrainan täyttä sitoutumista neutraalin valtion asemaan, Ukrainan asevoimien koon rajoittamista rankalla kädellä ja aluekysymysten ratkaisemista siten, miten Venäjä rintaman realiteetit näki.

Torstaisessa Manilan tapaamisessa vaikuttaakin jälleen kerran olleen kyse siitä, että Kreml kietoo Yhdysvaltoja ja Trumpia sumuverhoon, jonka turvin se esittää olevansa valmis oikeisiin neuvotteluihin.

Todellisuudessa Putin haluaa Ukrainan täysin oman nyrkkinsä otteeseen eikä ole valmis joustamaan sitä tavoitellessaan tippaakaan.