Kommentti:Trumpilla ja Putinilla surkea sunnuntai
Sama viesti kuultiin viikonloppuna kahdella mantereella.
Vaalitulokset sekä Serbiassa että Brasiliassa voidaan nähdä osana laajempaa kamppailua demokratian suunnasta.
Toistaiseksi näyttää siltä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tukemat poliittiset voimat ovat kokeneet merkittävät takaiskut.
Serbiassa opiskelijoiden johtama, lähes kaksi vuotta jatkunut protestiliike huipentui historialliseen vaalitulokseen. Protestit saivat alkunsa, kun betoninen katos romahti vastakunnostetulla Novi Sadin rautatieasemalla. Onnettomuudessa kuoli 16 ihmistä.
Serbiassa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit.
Serbian politiikkaa vuodesta 2012 hallinnut Aleksandar Vučić oli eronnut presidentin tehtävästä syyskuun lopussa ja tavoitteli pääministerin paikkaa.
Belgradin kaduille kokoontui sunnuntaina tuhansittain juhlivia ihmisiä Vučićin myönnettyä tappionsa opiskelijoiden vaalilistalle.
Tunnelma muistutti Viktor Orbánin huhtikuista vaalitappiota Unkarissa.
– Huomenna aloitamme työn oikeusvaltion rakentamiseksi, ylisti vaalitulosta opiskelijoiden listan kärkiehdokas Ilija Srdanović.
Serbia on pitkään tasapainoillut EU-jäsenyyden ja läheisten Venäjä-suhteiden välillä.
Serbian myönteinen Venäjä-linja on pitkälti henkilöitynyt Vučićiin. Hän on pitänyt yllä läheisiä suhteita Putiniin ja on ollut säännöllinen vieras Moskovassa.
Maa ei ole liittynyt EU:n Venäjälle asettamiin pakotteisiin, vaikka EU odottaa jäsenyyttä tavoittelevilta mailta yhteisen ulkopolitiikkansa mukaista linjaa.
Vaalitulos ei silti yksin takaa ulkopoliittista suunnanmuutosta. Myös opiskelijaliike on vastustanut Venäjä-pakotteita.
Vučić puolestaan kehysti tappionsa ulkovaltojen tukeman hankkeen tulokseksi.
Hän kutsui sitä vallankumoukseksi ja väitti, että sen takana olivat useat Euroopan maat sekä Trumpin vastainen ”syvä valtio” Yhdysvalloissa.
Samana viikonloppuna myös Donald Trumpin aatteellisiin liittolaisiin kuuluvat voimat kokivat tappion Brasilian vaaleissa.
Brasilian istuva presidentti Luiz Inácio Lula da Silva nousi takamatkalta voittoon vaalien äärimmäisen tiukalla toisella kierroksella.
Vasemmistolaisen Lulan voitto katkaisi oikeistolaisten vaalivoittojen sarjan Latinalaisessa Amerikassa.
Lulan vastaehdokas Flávio Bolsonaro voitti ensimmäisen kierroksen, mutta Lula käänsi asetelman toisella kierroksella ja voitti äänin 51,79–48,21 prosenttia.
Flávio Bolsonaro edustaa isänsä Jair Bolsonaron ympärille rakentunutta oikeistopopulistista liikettä. Sillä on ideologisia ja poliittisia yhteyksiä Trumpin Maga-liikkeeseen: molempia yhdistävät kansallismielinen populismi, konservatiivinen arvopolitiikka ja vastakkainasettelu vasemmiston kanssa.
Brasiliassa vaalitulos merkitsee ennen kaikkea sitä, ettei maa siirry Bolsonaron lupaamaan läheisempään suhteeseen Yhdysvaltojen kanssa.
Lula on ollut perinteisesti Brics-yhteistyön ja moninapaisen maailman puolestapuhuja, mikä ei ole yksiselitteisesti lännen voitto, vaikka se onkin Trumpin Maga-doktriinille este.
Lula aikoo jatkaa Brasilian itsenäistä, monenkeskistä ulkopolitiikkaa ja tasapainoilua länsimaiden, Kiinan ja Venäjän välillä, mikä on takaisku Trumpin pyrkimyksille kasvattaa Yhdysvaltain vaikutusvaltaa omalla takapihallaan.
Tiistaina 81 vuotta täyttävän Lulan voitto ei silti poista Brasilian syvää kahtiajakoa: oikeistolla on vahva asema kongressissa, joten hänen neljännestä presidenttikaudestaan odotetaan tulevan vaikea.
Serbian ja Brasilian vaalit olivat kaksi neljästä merkittävästä äänestyksestä kymmenen päivän vaalijaksossa. Kamppailu demokraattisten normien tulevaisuudesta jatkuu tiistaina Israelissa ja 3. marraskuuta Yhdysvaltain välivaaleissa.