Kommentti:Yllättäviä kysymyksiä Yhdysvalloista – Uusi todellisuus iski kasvoille
Yhdysvallat herättää Suomessa päivä päivältä samankaltaisempia kysymyksiä kuin Venäjä.
Suomessa ja Euroopassa laajemminkin on Yhdysvaltojen osalta esillä nyt pohdinta siitä, miten sen kanssa tulisi toimia, kuka maan valtionjohdon kanssa keskustelee ja onko tulevaisuus presidentti Donald Trumpin jälkeen yhtään sen parempi.
Muun muassa tämän vuoden Kultaranta-keskusteluissa suorasanaisesti Yhdysvalloista puhunut kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla nosti esille, ettei Trumpin seuraaja välttämättä ole transatlanttisten suhteiden kannalta yhtään nykyistä parempi.
Samanlaista vihjausta esitti Iltalehden haastattelussa myös Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt.
– Jos katson, mitä tulee ehkä Trumpin jälkeen – kenties [varapresidentti J. D.] Vancen tähti on nyt laskemassa – mutta se ei välttämättä ole mitään parempaa, ja sitä ei kannata jäädä odottamaan, Salla sanoi Kultaranta-keskusteluissa.
Samanlaista pohdintaa on käyty myös Venäjän presidentti Vladimir Putinin kohdalla. Euroopassa on odotettu etenkin Ukrainan sodan takia yli neljännesvuosisadan Venäjää autoritaarisin ottein hallinneen Putinin väistymistä kuin kuuta nousevaa.
Samalla tavalla Venäjänkään kohdalla ei kuitenkaan ole mitään varmuutta siitä, että Putinin seuraaja olisi Euroopan tai Suomen kannalta mitenkään parempi vaihtoehto.
Euroopassa on tänä keväänä pohdittu myös sitä, kuka edustaisi sitä keskusteltaessa Venäjän kanssa Ukrainan sodan ratkaisuun liittyvistä asioista ja miten maahan suhtaudutaan sodan jälkeen.
Tietenkään tämä yhteneväisyys kysymyksissä ei tarkoita sitä, että Yhdysvaltoihin suhtauduttaisiin kuin Venäjään tai että ne olisivat ylipäätään verrattavissa siihen.
Yhdysvallat on edelleen esimerkiksi Naton ja kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen kautta yksi Suomen tärkeimmistä liittolaisista puolustuksen saralla. Samaa ei missään nimessä voi sanoa itänaapuristamme.
Tämän tulisi kuitenkin herätellä suomalaisiakin siihen todellisuuteen, jota Kultaranta-keskusteluissa tänä vuonna useasti painotettiin: maailmanjärjestys on muuttumassa, ja siihen on sopeuduttava nyt eikä huomenna.