Kouluihin tulossa iso mullistus Itä-Helsingissä – Asukkaat pöyristyivät

Helsingin Vartiokylän asukkaat ovat ihmetelleet kaupungin päätöstä rukata oppilaaksiottoalueita kiireisellä aikataululla. Muutoksen myötä Vartiokylän asuinalueen lapset kulkevat neljään eri kouluun – Kontulaan, Mellunkylään, Vartiokylään ja Puistolaan.

Monet huoltajista kokevat, että muutoksen päätavoitteena olisi jakaa suomea toisena kielenä puhuvat (S2) oppilaat tasaisemmin alueen kouluihin ja vähentää segregaatiota.

Esityksessä tavoitteeksi on ilmoitettu oppilasmäärien tasoittaminen eri koulujen välillä.

Muutoksesta päätettiin Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston kokouksessa 2. kesäkuuta. Muutoksen on määrä tulla voimaan vaiheittain elokuusta 2027 alkaen.

Segregaation vähentämisen on tuonut esiin varavaltuutettu Kaisa Eskola (vas). Osa huoltajista on tulkinnut Eskolan näkemyksen tarkoittavan sitä, että todellisuudessa päätavoitteena on ollut segregaation ehkäiseminen, eikä oppilasmäärien tasoittaminen.

Opettajana työskentelevä Eskola toi asian esiin Instagramissa päivää ennen lautakunnan kokousta.

– Meidän puolue kannattaa tätä esitystä, miksi? Eskola sanoo videolla.

– Koska segregaation ehkäiseminen ja vähentäminen on yksi nykyisen kaupunkistrategian keskeisiä tavoitteita, ja tässä on nyt sellaisia konkreettisia toimia, joilla sitä segregaatiota voidaan ehkäistä ja vähentää kaupunkitasoisesti.

Esitystä kannattivat neljä jäsentä, jotka olivat vihreiden ja vasemmistoliiton edustajia. Kolme kokoomuksen edustajaa äänestivät päätöksen lykkäämisen puolesta.

Eskolan mukaan päätös antaa mahdollisuuden S2-oppilaiden määrän tasaisempaan jakamiseen alueen eri koulujen välillä. Toisena asiana Eskola mainitsee jokaisen lapsen oikeuden monikulttuuriseen ja moninaiseen oppimisyhteisöön.

Kysymys segregaatiosta ei ole kuitenkaan ainoa asia, joka on herättänyt tuohtumusta.

Suuri muutos

Helsingin kaupunki päätti suurista alueellisista muutoksista Mellunkylän ja Vartiokylän alueiden kouluissa. Muutostarpeen taustalla on koulujen yhdistymiset, laajentumiset ja uusien koulujen rakentaminen. Mellunkylän ja Vartiokylän alueella on yhdeksän koulua ja 30 päiväkotia.

Muutos on aiheuttanut vastustusta Kerro kantasi sivustolla.

– Pienten lasten ja heidän perheidensäkö tulee olla kaupungin idealistien segregaatiopolitiikan kokeilunappuloita? Yhdessä palautteessa sanotaan.

Huoltajat ovat esittäneet kritiikkiä muun muassa siitä, että joillain oppilaista koulumatka pitenee. Lisäksi huoltajat pelkäävät, että Vartiokylän asuinalueen yhteisöllisyys kärsii, kun osa lapsista ohjataan eri kouluun kuin heidän kaverinsa.

Aiheesta on käyty keskustelua sosiaalisessa mediassa. Lisäksi Iltalehden lukijat ovat kertoneet muutoksen aiheuttamista haasteista perheissä. Asukkaat ovat myös keränneet 200 nimeä muutosta vastustavaan adressiin, kertoi eräs asukas toukokuussa Helsingin Uutisille.

Nopeita käänteitä

Yksi päätöstä vastaan äänestäneistä on Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston varapuheenjohtaja Laura Rissanen (kok), joka toimi päätöksen tehneessä kokouksessa puheenjohtajana. Rissasen mukaan muutos on tarpeellinen, mutta päätöksessä olisi pitänyt ottaa vuoden aikalisä.

– Päätöstä oli valmisteltu pitkään, mutta nämä viimeisimmät käänteet tehtiin mielestäni liian nopeasti. Siinä on kuitenkin todella isosta kokonaisuudesta kyse, Rissanen sanoo.

Rissasella suurin huoli liittyy kiireiseen aikatauluun, minkä vuoksi huoltajilla ei ollut tarpeeksi aikaa perehtyä lopulliseen esitykseen.

– Monissa perheissä oli esimerkiksi sellaisia väärinkäsityksiä, että lapset saattaisivat joutua kesken alakoulun vaihtamaan koulua. Näinhän se ei ole, Rissanen sanoo.

Jos päätös olisi jätetty vielä pöydälle, olisi Rissasen mukaan ollut mahdollista tarkastella vaihtoehtoja nyt piirretyille rajoille ja käydä keskustelua asukkaiden kanssa.

Ensimmäinen versio julkistettiin huhtikuussa. Virkakunta teki muutoksia suunnitelmaan asukkailta saamansa palautteen perusteella. Tämän jälkeen koulupiirien rajoja rukattiin uudestaan, mikä aiheutti tuohtumusta huoltajissa, sillä muutoksen jälkeen asukkailla ei ollut enää mahdollisuutta vaikuttaa ratkaisuihin.

Segregaation ehkäiseminen ei ”ykköstavoite”

Shawn Huff (vihr) sanoo, että keskustelussa on esiintynyt väärinkäsityksiä. Huff toimii kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarina Reetta Vanhasen (vihr) perhevapaan ajan.

Huffin mukaan muutoksen päätavoitteena ei ole segregaation ehkäiseminen, vaan oppilasmäärien tasoittaminen.

– Me tasoitamme näitä oppilasmääriä sen takia, että saadaan mahdollisimman sopivan kokoiset luokat kaikkiin kouluihin. Tämä on todella laaja kokonaisuus, Huff sanoo.

Segregaation ehkäiseminen on kirjattu Helsingin kaupungin strategiaan, joten se tulee huomioida lähes kaikessa kaupungin päätöksenteossa. Segregaatiota pyritään ehkäisemään ottamalla huomioon koulun oppilaiden moninaisuus muun muassa asumismuotoja tarkastelemalla.

– Se että asumismuodot otetaan huomioon, ei tarkoita sitä, että se olisi pääperuste muutokselle, Huff sanoo.

Myös Rissanen on siinä käsityksessä, että esityksen ykköstavoitteena oli oppilasmäärien tasoittaminen, vaikka segregaation ehkäiseminen oli otettu siinä huomioon.

Huff mainitsee Vesalan peruskoulun ja Keinutien alakoulun, joissa koulujen tilat eivät riitä suurentuneiden oppilasmäärien vuoksi.

– Päättäjänä täytyy miettiä koko aluetta ja sitä, miten kaikille alueen lapsille voidaan järjestää paras mahdollinen oppimisympäristö.

Huff kertoo ymmärtävänsä huolen koulumatkojen pitenemisestä. Huffin mukaan osalle Vartiokylän asukkaista Kontulan koulu on kuitenkin lähempänä kuin Vartiokylän koulu. Esitykseen tehtiin lisäys, jonka mukaan koulumatkojen turvallisuutta tarkastellaan ja tarvittavat parannukset tehdään esimerkiksi lisäämällä hidasteita tai liikennevaloja.

Huffin mukaan keskustelussa ovat menneet sekaisin poliittinen päätöksenteko ja virkakunnan esitykset. Virkakunta on laatinut koulupiirien muutoksesta esityksen, minkä jälkeen se on siirtynyt poliittiseen käsittelyyn, ja asukkaat ovat voineet jättää asiasta palautetta. Palautteen pohjalta tehdyt muutokset oppilaaksiottoalueisiin olivat viranhaltijoiden tekemiä.