Kriittiset hetket käsillä – Oslosta tylyt terveiset Trumpille: ”Olen saanut hänestä tarpeekseni”
Norjan pääkaupungissa Oslossa käydään tänään tiistaina tärkeitä keskusteluita, joissa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi yrittää muuttaa Yhdysvaltain hallinnon viime aikoina Venäjän puoleen kallistunutta suuntaa.
Zelenskyin on määrä tavata Oslossa Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre, useiden muiden Nato-maiden edustajia sekä Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff.
Oslon kaduilla Euroopan kiristynyt turvallisuustilanne ja sen vaikutukset Norjaan eivät kuitenkaan tunnu huolettavan erityisemmin Iltalehden haastattelemia henkilöitä. Sen sijaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja hänen toimensa puolustusliitto Natossa saavat karut arviot.
– Jos kysyt minulta, kuinka suuri idiootti hän on… Ei, hän keskittyy liikaa ulkopolitiikkaan. Hänen pitäisi tehdä paljon enemmän Yhdysvaltain kansan hyväksi. En siis pidä häntä hyvänä ihmisenä, kertoo Iltalehdelle Kjäll Jacobsen, kun häneltä kysytään mietteitä USA:n presidentistä.
Norja on perustanut turvallisuutensa Naton ja näin ollen myös Yhdysvaltain pelotteeseen jo yli 77 vuoden ajan. Trump on kuitenkin viime viikkoina tehnyt yhä enemmän päätöksiä, jotka ovat usean Euroopan Nato-maan suurimmalle uhalle eli Venäjälle mieluisia.
– Olen vain tavallaan saanut hänestä [Trumpista] tarpeekseni. Olen kyllästynyt tähän. Olen alkanut sulkea asian mielestäni. Hänellä on vielä kaksi vuotta jäljellä, joten pitää vain kestää, sanoo taas lapsensa ja puolisonsa kanssa liikkeellä ollut Morten Serigstad.
– Mielestäni Eurooppa pärjäisi paremmin EU:n ja Naton kanssa — tai yksinkertaisesti ilman Yhdysvaltoja, Serigstad lisää.
Trump on myös toisella kaudellaan vaatinut Euroopan Nato-maita panostamaan itse omaan puolustukseensa enemmän, mikä on Jacobsenin mielestä kyllä hyvä asia, mutta tapa, jolla se tehtiin, oli hänestä väärä.
– Näen, että nyt vahvistamme puolustustamme, ja se on tavallaan hyvä asia. Mutta Yhdysvaltojen aiheuttaman uhan ei pitäisi tehdä siitä välttämätöntä — mielestäni se on nyt uhka.
EU:sta turvaa?
Euroopassa turvallisuutta on Trumpin toisella kaudella alettu rakentaa uudella tavalla. Muun muassa Euroopan unioni on viime vuosina vahvistanut yhteisiä puolustusinvestointeja, teollisuutta ja turvallisuuteen kytkeytyvää logistiikkaa nopeasti.
Toisin kuin esimerkiksi Ruotsi, Suomi ja Tanska, Norja ei kuitenkaan ole EU:n jäsenmaa.
Pelottaako, että Norja jää yksin tai ulkopuolelle, koska se ei kuulu EU:hun?
– En usko, että olemme tai tulemme olemaan ulkopuolella. Mielestäni olemme hyvin vahvasti mukana useimmissa tapauksissa ja asioissa — myös EU:n politiikassa ja vastaavissa, Jacobsen vastaa.
Serigstad taas huomauttaa, että Norja kuuluu jo Euroopan talousalueeseen (ETA) ja näin ollen se on jo vahvasti osa unionia, vaikkei virallinen jäsen olekaan.
– En usko, että [uudella äänestyksellä] olisi kovin suurta merkitystä, hän summaa.
Jacobsen ja Serigstad ovat kuitenkin sitä ikäluokkaa, joka muistaa tai on jopa päässyt vuonna 1994 itse äänestämään Norjan EU-jäsenyydestä. Norjassa onkin noussut keskustelua siitä, olisiko maan nuorille aika antaa mahdollisuus myös ilmaista mielipiteensä asiasta, kertoo Norjan yleisradio NRK.
Samaa mieltä on myös Iltalehden tapaama Christianna, joka ei omien sanojensa mukaan ollut edes olemassa, kun EU-jäsenyydestä viimeksi äänestettiin.
– Uusi äänestys olisi ihan hyvä, vaikka monet kannattaisivat EU:ta ja monet eivät. Mielestäni on reilua järjestää uusi äänestys.
Yleisesti ottaen Iltalehden haastattelemat norjalaiset tuntevat olonsa kuitenkin tällä hetkellä turvalliseksi. Norja on Suomen tavoin Venäjän naapurimaa, mutta yhteistä maarajaa vain on huomattavasti vähemmän.
Toisaalta Norja toimii Suomea huomattavasti enemmän arktiseen alueeseen kuuluvalla Barentsinmerellä, missä myös Venäjä on aktiivinen.
– Koska olemme niin nuoria, emme ole oikeastaan kokeneet kovin monia uhkia. Olemme tietenkin kuulleet joistakin kyberhyökkäyksistä. Muuten en usko huomanneeni mitään poikkeavaa, Christinna sanoo.
– Yleisesti ottaen tunnen oloni turvalliseksi arjessa. Tietenkin on suurempia ongelmia, jotka huolestuttavat minua, mutta kaiken kaikkiaan sanoisin, että tunnen oloni Norjassa hyvin turvalliseksi, lisää Oslossa asuva Ruotsin kansalainen Sara.
Riskit on kestettävä
Norja on ollut Ukrainan saamaa tukea seuraavan Kiel-instituutin mukaan verrattain pienestä koostaan huolimatta Ukrainan vankka tukija. Iltalehdelle norjalaiset kertovat olevansa tyytyväisiä maansa ja muidenkin Pohjoismaiden panokseen Ukrainan hyväksi.
– Jos haluaisimme, voisimme auttaa enemmän. Voisimme pysäyttää sen [sodan]. Nyt Ukraina ei vielä tietääkseni ole Naton jäsen, mutta tuntuu siltä, että Naton koko tarkoitus on hämärtymässä, Serigstad sanoo.
Ukrainan tukemisessa on myös omat riskinsä. Venäjältä on kuultu Suomeakin uhkaavia lausuntoja, joissa on esitetty Ukrainalle aseita tuottavien eurooppalaisten tehtaiden olevan ”oikeutettuja kohteita” Venäjän iskuille.
Norjalainen talouslehti Finansavisen kertoikin hiljattain, että norjalaiset uskovat Ukraina-tuen lisäävän riskiä sille, että Norjakin voisi joutua Venäjän mahdollisten iskujen kohteeksi.
Kyselyssä 26 prosenttia katsoi Ukraina-tuen tuoman riskin olevan liian suuri, mutta noin 40 prosenttia piti sitä hyväksyttävänä. Serigstad ja Jacobsen kuuluvat jälkimmäiseen joukkoon.
– Mielestäni se on riski, joka meidän on otettava, Jacobsen sanoo.
– Olipa kyse siitä, että heidät [Venäjä] pysäytetään Ukrainassa, Norjassa tai Suomessa, sillä ei ole väliä — heidät on pysäytettävä, Serigstad sanoo.