Kuin olisi Pandoran lippaan avannut, sanoo vanhempi, jonka lapsi kulutti tuhat euroa kännykkäpeleihin
Monet lapset altistuvat rahapelaamisen kaltaisille ostomekanismeille kännykkäpeleissä. Se näkyy jo nuorten suhtautumisessa rahapelaamiseen.
Juttu tiivistettynä
1 500 euroa. Sen verran kolmen lapsen äiti, kaarinalainen Sirkku Setänen arvioi menneen rahaa lasten kännykkäpeleissä tekemiin ostoihin vuosien varrella.
– Olin kyllä tehnyt ihan ehdottoman periaatepäätöksen, että sitä Pandoran lipasta ei ikinä avata. Sitten jossain lomamatkalla ostimme kaikille kolmelle jonkun pienen jutun peliin, ja siitä alkoi jatkuva kerjääminen, Setänen sanoo.
Setänen oli säätänyt lasten puhelimien asetukset niin, että ostojen tekeminen peleissä vaati vanhemman hyväksynnän. Yksi lapsista oli onnistunut poistamaan rajoitukset ja tehnyt lukuisia ostoja Pokémon Go -pelissä.
– Meni muutama viikko, kunnes huomasin luottokorttilaskusta, että ostoja oli tehty yli tonnilla. Se oli kyllä aika pysäyttävää.
Setänen yritti saada rahoja takaisin eri tavoin. Hänen piti tehdä jokaisesta ostosta peliyhtiölle erillinen reklamaatio ja palautuspyyntö. Niistä hyväksyttiin lopulta vain kaksi.
Takaisin palautettiin vähän yli sata euroa.
Videolla Sirkku Setänen kertoo, miten lapset yrittävät saada äitiä suostumaan kännykkäpelien ostoihin.
Alaikäisten suhtautuminen rahapelaamiseen arkipäiväistynyt
Lasten ja nuorten suosimiin digipeleihin sisältyy monenlaisia ostomekanismeja, kuten yllätyslaatikoita. Yllätyslaatikoita ostamalla pelaajat voivat saada esimerkiksi erilaisia virtuaaliesineitä.
Digipeleissä tapahtuvaa ostamista ei voi suoraan rinnastaa alaikäisiltä kiellettyyn rahapelaamiseen. Tietyt ostomekanismit, kuten yllätyslaatikot muistuttavat kuitenkin hyvin paljon rahapelaamista, sanoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n rahapelihaittojen ehkäisyn asiantuntija Johanna Vakkuri.
– Taustalla olevat psykologiset mekanismit tavallaan opettavat lapsia ja nuoria rahapelillisiin elementteihin ja rahapelikulttuuriin. Tutkimuksissakin on todettu, että runsas lootboxien eli yllätyslaatikoiden ostaminen on yhteydessä myöhemmällä iällä esimerkiksi rahapeliongelmiin.
EHYT ry:n selvityksen mukaan alaikäisten ja nuorten aikuisten suhtautuminen rahapelaamiseen on arkipäiväistynyt.
Erityisesti lukiolaispojat ovat entistä kiinnostuneempia rahapelaamisesta ja suhtautuvat siihen aiempaa myönteisemmin. Puolet 18–24-vuotiaista miehistä pitää rahapelaamista trendikkäänä.
Vakkurin mukaan yksi syy taustalla on todennäköisesti juuri rahankäyttö digipeleissä.
– Jos on totuttu käyttämään digipelimaailmassa paljon rahaa, on ostettu vaikka yllätyslaatikoita, rahankäytöstä peleissä on tullut tuttu asia. Sitten kun nuori täyttää kahdeksantoista, ovet aukeavat joka suuntaan.
Vakkuri sanoo, että seuraavaksi nuori saattaa löytää esimerkiksi nettikasinot, joita nuorten tiedetään pelaavan paljon.
Ostot koukuttavat ja aiheuttavat riitoja
Kysyimme vanhempien kokemuksia lasten peleissä tekemistä ostoista.
Yksi vastanneista oli vantaalainen kahden lapsen äiti Emmi Kyparissakos.
Kyparissakos kokee, että ostojen tekeminen peleissä tuntuu välillä jopa pakkomielteiseltä. Hän kertoo käyvänsä viikoittain saman keskustelun vanhemman lapsensa kanssa siitä, miksi tämän kaikkia ostopyyntöjä ei voi hyväksyä.
– Kyse on lapsista, jotka eivät vielä ymmärrä esimerkiksi rahan arvoa samalla tavalla kuin aikuiset. Jos vanhemmat eivät ymmärrä rajoittaa ostoja, se on tosi vaarallista. Lapsi ei ymmärrä, kuinka paljon rahaa voi kulua.
Sirkku Setäsen mukaan pelaamisen tai ostamisen rajoittaminen aiheuttaa riitoja perheessä päivittäin. Varsinkin kesälomalla lapset viettävät normaalia enemmän aikaa puhelimillaan.
– Välillä tuntuu, että koko elämä pyörii niiden kellonaikojen ympärillä, milloin on taas seuraavaksi mahdollisuus ostaa jotain. Täytyy olla aika paljon ässiä hihassa, että saa lapset tekemään jotain muuta.
Lähes kaikki Ylelle vastanneista olivat ottaneet käyttöön rajoituksen, jonka avulla vanhemmat voivat kontrolloida lasten tekemiä ostoja.
Osa vanhemmista ei pitänyt ostomahdollisuuksia lasten digipeleissä ongelmana. Jotkut kertoivat käyttävänsä rahaa mieluummin pelien sisäisiin ostoihin kuin ”turhaan krääsään”.
Pelilahjakortin ostaminen lapselle voi tuntua helpolta. EHYT ry:n asiantuntija Johanna Vakkuri haluaisi haastaa vanhempia miettimään myös muita vaihtoehtoja.
– Jos pelaaminen ja pelissä eteneminen perustuu vain rahaan, siinä lähdetään jo aika kauas digipelaamisen hyvistä puolista, kuten onnistumisen kokemuksista, sosiaalisista suhteista tai vaikka kielitaidon kehittymisestä, Vakkuri sanoo.
Lapset voivat altistua myös rahapelimainoksille
Johanna Vakkurin mukaan ongelma on myös se, että lapset voivat pelejä pelatessaan altistua rahapelimainoksille.
Useissa ilmaiseksi pelattavissa mobiilipeleissä joutuu katsomaan mainoksia pelissä edetäkseen. Joukossa on myös rahapelimainoksia.
– Mainoksilla tavallaan opetetaan rahapelaamisen kulttuuriin jo ihan todella nuoria lapsia, joiden elämään koko ilmiön ei pitäisi kuulua.
Vakkurin mukaan myös rahapelijärjestelmän uudistus lisää rahapelimainonnan näkyvyyttä. Heinäkuussa 2027 voimaan astuva uusi rahapelilaki päättää Veikkauksen yksinoikeuden rahapelitoimintaan ja tuo Suomeen kymmeniä uusia rahapeliyhtiöitä.
Sekä Sirkku Setänen että Emmi Kyparissakos pitävät ostojen markkinoimista lapsille ongelmallisena.
– Se on epäeettistä ja vastuutonta, että pelit on rakennettu niin koukuttavaksi ja mukaan on liitetty vielä raha-aspekti. Lasten säätelykyky ja ymmärrys eivät riitä sellaisen vastustamiseen, Setänen sanoo.
– Nyt, kun lapsille mahdollistetaan pelien sisällä tapahtuvat ostot, pelkään, että siitä tulee normi ja aikuisena rahapelaaminen jatkuu, mutta kovemmilla panoksilla, toteaa puolestaan Kyparissakos.
Johanna Vakkurin mukaan erityisesti rahapelimäiset elementit, kuten yllätyslaatikot, pitäisi saada tiukemman sääntelyn piiriin.
– Paljon vedotaan ikärajoihin, mutta ne eivät yksin riitä. Emme voi myöskään olettaa, että peliteollisuus itse sääntelisi itseään. Me tarvitsemme ihan EU-tason sääntelyä.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen hanna.terava@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.