Kuka suomalainen kuvassa on? Ruotsalaisilta yllättäviä vastauksia: ”Kuningatar”

Suomi-buumi ei ota laantuakseen länsinaapurissa. Tätä mieltä on suurlähettiläs Olli Kantanen, jonka mukaan Suomi on viime vuosina tullut kaikin tavoin ruotsalaisten kartalle.

– Oma henkilökohtainen kokemukseni kuluneen vuoden varrelta on, että kyllä buumi edelleen on käynnissä ja tulee arkikokemuksessa vastaan eri tavoin.

Ruotsalaisten katse on siis nyt Suomessa, ehkä enemmän kuin koskaan. Erityisesti turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvissä kysymyksissä, mutta esiin on lisäksi tullut suomalainen kulttuuri.

– KAJ on hyvä esimerkki jälleen yhdestä tällaisesta, ei niinkään suunnitellusta, mutta hyvästä tähän aikaan sopivasta ilmiöstä. Sen kautta täällä on tullut tutuksi esimerkiksi suomenruotsalainen ja pohjanmaalainen kulttuuri.

Pohjoismaiden tutkimuksen professori Johan Strang arvioi viime vuonna, että vielä viisi vuotta sitten olisi ollut mahdotonta, että ruotsalaiset äänestäisivät suomalaisen yhtyeen edustajakseen Euroviisuissa.

– KAJ:n voitto on monella tavalla merkittävä asia, mutta ennen kaikkea se on osoitus siitä, että Ruotsissa Suomea katsotaan toisella tavalla kuin aiemmin, hän sanoi.

Euroviisuhulluna kansana ruotsalaiset ovat arvostaneet suomalaisten selkeää tasonnostoa viime vuosina, kun useammasta suomalaisedustajasta on tullut tunnettu myös Ruotsissa.

– Viisujen ohella voi mainita Ruotsin eturivin artistit kuten Markus Krunegård ja Miriam Bryant, jotka ruotsinsuomalaisina ovat myös liehuttaneet ”Suomen lippua” erittäin näkyvästi suomenkielisillä kappaleillaan ja rakentaneet siltoja maiden välillä, Kantanen sanoo.

Näkyvyyttä

Hanasaaren kulttuurikeskuksen joulukuussa julkaistusta mielipidetutkimuksesta käy ilmi, että noin kahdeksalla ruotsalaisella kymmenestä on positiivinen mielikuva Suomesta.

Suomen ja Ruotsin suhteet ovat syventyneet käytännössä kaikilla tasoilla 2020-luvulla, etenkin Venäjän Ukrainaan kohdistaman laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen.

Olisiko kaikkia näitä ilmiöitä syntynyt Ruotsissa, ellei ensin olisi kohdattu yhdessä kovaa turvallisuuspoliittista šokkia ja kuljettu yhtä matkaa Nato-prosessissa?

– Kovat ja pehmeät aihepiirit ovat ainakin jossain määrin ruokkineet toisiaan ja luoneet yhdessä tuntumaa ”Suomi-buumista”. Voisi kuvitella, että ajatus KAJ:n kysymisestä mukaan Ruotsin Melodifestivalen-viisukarsintoihin on saattanut saada alkunsa Suomen entistä laajemmasta yleisestä näkyvyydestä.

Suurlähettilään mukaan ylivoimaisesti näkyvin suomalainen Ruotsissa on tällä hetkellä tasavallan presidentti Alexander Stubb, jonka roolia Suomen näkyvyyden ja hyvän maakuvan kannalta hän kuvaa äärimmäisen merkittäväksi. Erityisesti Stubbin näkyvä rooli Pohjolan ja Euroopan äänenä kansainvälisillä areenoilla on pantu merkille.

– Tämä on jatkumoa Sauli Niinistön ja Sanna Marinin erittäin laajalle näkyvyydelle Ruotsissa, jossa taustalla on maidemme yhteinen Nato-prosessi. Marin myös modernisoi Suomi-kuvaa, ja on kuvailtu kuinka Suomi esimerkillään vei Ruotsin Natoon. Molemmat tunnetaan edelleen Ruotsissa hyvin, suurlähettiläs sanoo.

Kuka hän on?

Kysyimme ruotsalaisilta Tukholmassa, kuinka hyvin he tunnistavat tässäkin jutussa mainittuja suomalaisia.

Veikkauksia tuli aina kuningattaresta ja prinsessasta puolustusministeriin, mutta tietoakin löytyi.

– Hän, joka tanssi ja pukeutui nahkatakkiin. En muista hänen nimeään, kuuluu eräs arvaus.

– Saunapojat, yksi, kaksi, kolme, huikkaa toinen.

– Ei kai ole yhtään ruotsalaista, joka ei tunnistaisi... sanoo kolmas eräässä kohdassa.

Katso videolta tämän jutun alusta, mitä kaikkea ruotsalaiset vastasivat, kun heille näytettiin kuvia tunnetuista suomalaisista.