Voice of Freedom Повна версія

Kuva paljastaa Kai Suikkasen erikoisen tavan vaihtoaitiossa – ”Tajusin, ettei minulla ole harmainta hajua”

· Sport

Kun tuomari viheltää pilliin, Kai Suikkasen sekuntikello napsahtaa käyntiin. KooKoon päävalmentaja pitää sekuntikelloa jokaisessa ottelussa kädessään.

Mistä oikein on kyse?

– Se on vanha tapa. Sekuntikello on joka pelissä, mutta en juurikaan katsele sitä, Suikkanen kertoo.

Valmentaja kellottaa itse jokaisen vaihdon.

– Tapa lähti aikoinaan siitä, kun tuli elettyä pelissä niin mukana. Mietin, pitäisikö ketjua vaihtaa ja pohdin ��”Kauankohan he ovat olleet siellä?” Tajusin, ettei minulla ole harmainta hajua.

– Vaihdot saattoivat siksi mennä pitkäksi. Välillä saattoi joku kysyä, miksi hänen ketjunsa otettiin kentältä pois, koska he menivät juuri sinne.

Suikkanen on vuosien saatossa kehittynyt arvioimaan vaihtoja. Hän käyttää sekuntikelloa lähinnä varmistuksena.

Muut laitteet vaihtopenkillä hän jättää apuvalmentajilleen. Nykyisin SM-liigan vaihtopenkeillä näkyy tabletteja ja korvanappeja, joiden avulla kommunikoidaan yläkerrassa olevalle videovalmentajalle mahdollisista haastotilanteista.

– Sen takia on kaverit, jotka niitä käyttävät, Suikkanen kommentoi tabletteja.

Konkari suhtautuu tekniikkaan myönteisesti, mutta sanoo, ettei osaa käyttää tietokonetta kunnolla.

– En osaa tehdä tietokoneella mitään. Osaan lukea sähköpostit ja katsoa pelivideot, mutta siihen se jääkin. Jos tulee vika, en osaa tehdä mitään.

”Henki pihisee”

Suikkasesta tuli KooKoon päävalmentaja 7. lokakuuta, kun viime kauden hopeamitalisti antoi potkut Jouko Myrrälle.

Kyseessä on kuudes kerta, kun Suikkanen hyppää johonkin seuraan kesken kauden potkut saaneen luotsin tilalle. 67-vuotiaalla valmentajalla, joka on voittanut penkin takana neljän eri sarjan mestaruudet, riittää edelleen paloa valmentaa.

– Vaikea sanoa, mistä se tulee. Varmaan se on kiinnostus lajia kohtaan tai sitä kohtaan, että menee töihin. En ole valmentaja, joka alkaisi heti kotona katsoa NHL:ää. Saan ajatukset pois lätkästä katsomalla mieluummin jalkapalloa.

– Jalkapallopelien katsominen on minulle vapaa-aikaa ja huvia. Silti se voi pelillisesti antaa jotakin. Siinä seuraa koko ajan, miten valmentajat käyttäytyvät ja toimivat.

Kaudet 2017–2026 Suikkanen valmensi ympäri Eurooppaa. Hänen joukkueensa voittivat monikansallisen alppisarjan ja Itävallan mestaruuden.

Mestariluotsi harkitsi välillä laittavansa fläppitaulun hyllylle, mutta kiinnostus valmentamista kohtaan syttyi aina uudelleen.

– Kun Euroopasta tuli huhtikuussa Suomeen, mietti monesti ”ei saatana, ei enää.” Kuukauden jälkeen aloinkin miettimään, että ehkä vielä seuraava.

– Viimeistään elokuussa tuntui siltä, että tässä lähdetään johonkin. Siinä vaiheessa sanoin agentilleni, että jos joku soittelee, olen valmis.

Suikkanen ei ole ajatellut, kuinka kauan ura kestää. Hänen entinen ketjukaverinsa ja valmentajakollegansa Kari Jalonen ilmoitti yllättäen maanantaina jäävänsä eläkkeelle.

– Vielä tämä on jatkunut. Täytyy olla tyytyväinen ja kiittää luojaa, että henki pihisee. Ja välillä kyllä pihisee!

Luonnetta peliin

Kun kutsu tulee kriisissä olevaan seuraan kesken kauden, Suikkanen katsoo nopeasti joukkueen viimeisimmät pelit ja tilastot.

– Kun menee uuteen organisaatioon, ei voi tehdä asioita samalla tavalla kuin edeltäjänsä, koska jossain on ollut ongelmia.

Pelaajilta saa usein tärkeää tietoa joukkueen ongelmakohdista, joita voi ratkoa yhdessä. Tätä metodia Suikkanen on jo käyttänyt Kouvolassa.

Pelillisten asioiden lisäksi muutosta voivat tuoda myös oma persoona ja olemus.

– Jos edellinen valmentaja on ollut inhottava, yritän olla mukavanpuoleinen. Jos edellinen oli mukava ja kaikki oli kivaa, yritän olla vastakohta. Omaa persoonaa ei missään nimessä saa muuttaa, mutta itsessä voi olla eri puolia.

KooKoo oli hävinnyt kaikki SM-liigaottelunsa ennen Suikkasta mutta voittanut kahdesti CHL:ssä. Valmentaja pohtii, että joko vastustajat paransivat merkittävästi tai opettelivat KooKoon pelitavan viime kauden jälkeen huolellisesti.

– En syytä KooKoon edellisiä valmentajia. He tekivät aivan loistavaa työtä, mutta luu oli kaluttu ilmeisesti loppuun. He pelasivat taktisesti aika samalla tavalla viime vuonna.

Puolustus vuotaa

Suikkanen sai Kouvolassa hyvän alun. KooKoo voitti hyvässä lennossa olevan Jukurit varsinaisella peliajalla.

Nyt Suikkasen ajan otteluista saldona on kaksi voittoa, kolme tappiota varsinaisella peliajalla ja tappio voittomaalikilpailussa. CHL:ssä kouvolalaiset voittivat yhden pelin.

Kriittinen korjauskohta on puolustuspeli, sillä KooKoo on päästänyt SM-liigajoukkueista eniten maaleja.

– Pikkuisen se on jo parantunut, kun katsotaan keskiarvomaaleja. Toinen tärkeä asia on erikoistilannepelaaminen. Niitä on saatu jonkin verran paremmaksi, mutta kaukana täydellisestä ollaan.

KooKoo on sarjan huonoin ylivoimalla ja alivoimalla. Myönteisiäkin merkkejä pelissä tosin on. Joukkue oli hiljattain Kärppiä ja Tapparaa vastaan lähellä kolmen pisteen voittoja, mutta viime hetkillä ottelut venyivät yli varsinaisen peliajan.

Suikkasen mielestä huonot jaksot maksavat KooKoolle liikaa.

– Meidän täytyy olla koko ajan skarppina. Vaihtoja ei saa lipsahtaa ohi, jotta koko erä ei lipsahda ohi. Jokainen vaihto voi ratkaista ottelun, joten pitää keskittyä.

Päävalmentaja uskoo, että peli kammetaan raiteilleen. Hän haluaa KooKoon saavan itseluottamuksensa takaisin.

– Tämä on hyvin hoidettu organisaatio ja seura. Aina kun mennään askel askeleelta eteenpäin, voi käydä niinkin, että joskus tulee askel taaksepäin. Sitten pitää vain lähteä uudestaan.