Kuva paljastaa, miten bensan ja dieselin hinta reagoi öljyn halpenemiseen
– Eipä se mittarilla näy, kuuluu itkuvirsi somessa ja kahvipöydissä, kun talousmedia uutisoi raakaöljyn halpenemisesta.
Talouselämän keräämän tilastotiedon perusteella arkikokemuksessa piilee totuuden siemen: vaikka polttoaineiden pumppuhinnat seuraavat etenkin raakaöljyn hintakehitystä, ne reagoivat halpenemiseen välillä verkkaisesti.
Tuorein esimerkki löytyy menneeltä kesältä.
Toukokuusta 2026 heinäkuulle Brent-raakaöljyn keskihinta laski 92 eurosta runsaaseen 73 euroon eli noin 20 prosenttia. Pumppuhinnatkin Suomessa putosivat mutta huomattavasti vähemmän. Dieselin litrahinta laski noin 2,26 eurosta 2,09 euroon eli alle 8 prosenttia. 95-oktaaninen bensiini halpeni noin 2,09 eurosta 2,05 euroon eli vain 2 prosenttia.
Hintasukellus jäi lyhytaikaiseksi, ja öljy kallistui syksyllä taas rajusti. Diesel seurasi nousua, mutta bensa kallistui maltillisemmin.
Voit tarkastella eroja tarkemmin alla olevasta kuvaajasta.
Vuoden 2025 aikana raakaöljyn hinta vajosi 30 prosenttia, noin 53 euroon tynnyriltä. Bensiinin ja dieselin hinnat laskivat vain muutaman prosentin. Kuvaajan perusteella vuonna 2025 onkin pitkä jakso, jolloin raakaöljyn ja polttonesteiden hintatasot poikkesivat toisistaan.
Taustalla lienee ainakin voimakas huoli öljymarkkinoita heiluttavista geopolitiikan käänteistä. Niitä on viime vuosina riittänyt Ukrainan ja Venäjän sekä Lähi-idän ja Yhdysvaltojen eri konfliktien vuoksi.
Myös esimerkiksi vuonna 2022, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa, raakaöljyn keskimääräinen tynnyrihinta kesäkuussa nousi lähes 116 euroon. Tuolloin bensa maksoi Suomessa 2,57 euroa ja diesel 2,44 euroa litralta.
Joulukuuhun mennessä raakaöljyn hinta oli pudonnut alle 77 euroon barrelilta eli noin 34 prosenttia. Bensiinin litrahinta laski samassa ajassa noin 1,87 euroon eli runsaat 27 prosenttia, mutta dieselin litrahinta jäi noin 1,98 euroon eli laski vain noin 19 prosenttia.
Dieselin hinta on tiukassa
Myös nyt marraskuussa öljyn hinta on ollut laskusuuntainen, ja bensa onkin pudonnut jo paikoin alle kahden euron. Dieselin hinta on kuitenkin pysynyt korkeammalla.
Liikenneasiantuntija Hanna Kalenojan mukaan bensa on halventunut osin siksikin, että sen kysyntä on talvella huomattavasti vähäisempää. Dieselin kysyntä taas ylittää edelleen tarjonnan, ja jalostusmarginaalit ovat korkealla, mikä näkyy myös jakeluhinnassa. Kalenoja kommentoi asiaa Ilta-Sanomille.
Suomalaiset kuluttajat maksavat Euroopan korkeimpia hintoja polttoaineesta. Hinnasta iso osa on veroja. Bensiinin hinnasta noin puolet ja dieselistä noin 40 prosenttia koostuu veroista.
Raakaöljyn arvo maailmanmarkkinoilla on tärkein muttei ainoa verottoman polttoaineen hintaan vaikuttava asia. Hintaan vaikuttavat lisäksi ainakin jalostus, biokomponentit, logistiikka, varastointi, jakeluketjun katteet, valuuttakurssit, paikallinen kilpailu ja futuurihinnat eli tulevaisuuden näkymät.
On siis luonnollista, ettei pumppuhinta täysin seuraa öljyn hintaa. Eikä aiemmin kalliimmalla ostettua polttoaine-erää kannata myydä tappiolla.
Yhdeksi syyksi Suomessa vaimeasti laskeviin hintoihin on esitetty myös vähäistä kilpailua. Kilpailutilanne on heikentynyt entisestään venäläisomisteisen Teboilin haihduttua markkinoilta.
– Selvää on, että jos kilpailu vähenee, niin hinnoitteluvoima paranee, kommentoi OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen Talouselämälle heinäkuussa.
Mitä: Raakaöljylaadut
Brent: Maailman tärkein öljyn viitelaatu, jonka hintaan iso osa maailman raakaöljystä sidotaan. Öljy on peräisin Pohjanmeren öljykentiltä.
WTI: Pohjois-Amerikan tärkein viitelaatu. Lyhenne sanoista West Texas Intermediate.
Urals: Venäjältä tuleva, raskaampi öljy kuin Brent. Sen jalostaminen vaatii jalostamolta enemmän rikinpoistokapasiteettia, minkä vuoksi se on markkinoilla perinteisesti halvempaa kuin Brent.
Suomessa: Kuluttajille myytävä polttoaine jalostetaan pääosin Nesteen Porvoon jalostamolla sekä osin tuodaan valmiina tuotteina Pohjoismaista. Ennen vuotta 2022 Porvoossa jalostettiin pääasiassa venäläistä Urals-öljyä.
Jutussa esitetyt kuluttajahinnat ovat Tilastokeskuksen kuukausittaisia keskihintoja. Öljyn kuukausikeskihinnat on laskettu tietopalveluyhtiö Factsetin Brent-hinnoista.
Juttu on julkaistu alun perin Talouselämässä.