Vapaaehtoisen varusmiespalveluksen suorittanut Saija kertoo joutuneensa palveluksensa aikana toistuvasti muiden varusmiesten seksuaalisen häirinnän ja kiusaamisen kohteeksi.
Hän haluaa jakaa kokemuksensa, jotta muut armeijaan hakeutuvat naiset tietävät, millaista käytöstä armeijassa voi joutua kokemaan.
Saijan nimi on muutettu asian arkaluontoisuuden vuoksi. Toimituksella on tiedossa hänen henkilöllisyytensä ja tieto palveluksen suorittamisesta.
Saijan mukaan häirintä ja kiusaaminen olivat sanallista ja henkistä. Hän koki epäasiallista käytöstä muilta varusmiehiltä ja alikersanteilta.
– Muut varusmiehet haukkuivat minua vammaiseksi ja vajaaksi. Huoraksikin kerran sanottiin, Saija kertoo.
Saija kokee, että hän sai trauman varusmiespalveluksesta.
– Koko intti harmittaa ja ahdistaa, koska maanpuolustus on ollut minulle unelma ja olen aina sanonut, että minusta tulee alikersantti. Nykyään tulee itku, kun mietin edes koko aikaa siellä.
Saija ei ole kokemustensa kanssa yksin. Yle uutisoi hiljattain, että noin 40 prosenttia varusmiespalveluksen käyvistä naisista kokee epäasiallista kohtelua palveluksensa aikana. Yleisimmin kyse on sukupuolisesta häirinnästä ja kiusaamisesta.
Myös Iltalehti on uutisoinut naisten kokemasta häirinnästä aiemmin.
”Ihmisen parasta aikaa”
Saija lähti suorittamaan varusmiespalvelusta toiveikkaana.
– Ajattelin, että se on ihmisen parasta aikaa ja siellä oppii itsestään paljon ja itsevarmuus paranee.
Saija kertoo kokeneensa lapsuudessaan kiusaamista ja hänellä oli ennen armeijaan menoa ahdistavia kokemuksia miehistä.
– Armeijaan mennessä ajattelin, että siellä olen turvassa, sillä armeijakuri on niin tiukka ja pääsen turvallisesti toteuttamaan omia unelmiani.
Törkeitä puheita
Saija kertoo kokeneensa häiritsevää ja ahdistavaa käytöstä ensimmäisen kerran alokasviikkojen aikana toisilta varusmiehiltä. Kyse oli esimerkiksi tuijottelusta.
Palveluksen edetessä hän koki myös vähättelyä. Eräs varusmies haukkui Saijaa toistuvasti ja kyseenalaisti hänen osaamistaan. Jos harjoiteltavana oli jokin asia, joka piti osata päivän päätteeksi, oli varusmies sanonut, että Saija ei ainakaan tule sitä osaamaan.
Saija kertoo, että iltapalautteen aikana alikersantit mollasivat, jos hän esitti heidän mielestään tyhmiä kysymyksiä.
Kerran toisten joukkuelaisten hiuksia leikatessaan Saija joutui kuulemaan häneen kohdistuvaa törkeää puhetta.
– Tuvan nurkasta tuli kommenttia, että he ainakin kiihottuvat, kun katsovat minun hiusten leikkaamistani. Ahdistuin tilanteessa ja olin vain hiljaa, Saija kertoo.
Saija kertoo alikersanttien pitäneen jonkinlaisen perinneriitin hiljaisuuden jälkeen. Alikersantit olivat herättäneet alokkaat hyppimällä tupien ikkunoiden takana taskulamppujen kanssa. Saija oli tuolloin vielä vaihtamassa vaatteita ja oli ilman yläosaa.
– He näkivät suoraan tupaan ja ainakin toinen alikersanteista näki minut ilman yläosaa, Saija kertoo.
Ahdistava tilanne leirinuotiolla
Kun Saija yritti hakea tukea alikersanteilta, häntä kehotettiin vain sietämään tilannetta.
– He sanoivat, että minun pitää vaan koettaa päästä yli siitä. He sanoivat, että miehet vaan ovat tuollaisia ja kyllä ne lopettaa pian.
Saijasta tuntui, että alikersanttien neuvot nostivat kynnystä kertoa häirinnästä ja kiusaamisesta eteenpäin.
Metsäleirillä tapahtui tilanne, johon yksikön päällikkö puuttui.
– Varusmiehet heittivät eräänä iltana, että nuotion puista roiskuva pihka on miehen spermaa ja se lentäisi minun kasvoilleni. Olin ainoa nainen tilanteessa, hän kertoo.
Asia eteni yksikön päällikölle, ja häiritsijä pyysi anteeksi. Saija päätti kuitenkin olla tekemättä rikosilmoitusta.
Saija kertoo, että kyseinen varusmies lopetti ahdistelun. Muihin varusmiehiin sillä ei ollut vaikutusta.
Saija turtui tilanteeseen.
– En jaksanut enää käydä sanomassa kenellekään. Sivuutin ne asiat ja ajattelin, että ehkä he lopettavat jossakin vaiheessa, kun huomaavat, että minua ei kiinnosta.
Saijan mukaan epäasiallinen kohtelu kuitenkin jatkui.
– Aliupseerikoulussa toinen varusmies kysyi minulta, että millaisia stringejä minä käytän, Saija kertoo.
Hänet jätettiin tehtävien ulkopuolelle ja hän oli usein viimeinen, joka valittiin pariksi.
Saija kertoo jättäneensä suuren osan metsäleireistä väliin, sillä hän pelkäsi, että ahdistava kokemus toistuisi ja että häntä syrjittäisiin.
Pieni osa tulee tietoon
Puolustusvoimien Pääesikunnan sosiaalipäällikkö Hannu Maijasen mukaan varusmiespalveluksessa esiintyy edelleen epäasiallista käytöstä.
Tuoreimpien varusmieskyselyiden mukaan kesäkuussa armeijasta kotiutuneista naisista 40 prosenttia on kokenut epäasiallista kohtelua palveluksen aikana. Kielteisiä kokemuksia on myös miehillä, mutta reilusti vähemmän, vain 9 prosenttia.
– Kyselythän eivät kerro välttämättä koko totuutta, mutta kohtuullisen arvion ilmiöstä niistä voi tehdä, hän sanoo.
Maijasen mukaan tapauksista vain pieni osa tulee henkilökunnan tietoon palvelusaikana. Kun tieto saadaan vasta palveluksen lopussa, on käytökseen enää vaikea puuttua.
– Tämä on iso ongelma.
Kesäkuussa kotiutuneista naisista hieman alle 30 prosenttia oli kokenut eriarvoista kohtelua tai syrjintää, simputtamista 8 prosenttia ja sukupuolista häirintää noin 19 prosenttia.
Maijasen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana naisten kielteiset kokemukset armeija-aikana ovat vähentyneet merkittävästi. Hänen mukaansa ongelma on edelleen merkittävä, vaikka kehitys on ollut myönteistä.
Syitä varusmiesten ja varusmiesjohtajien epäasialliseen käytökseen Maijanen voi vain spekuloida, sillä kyselyistä ne eivät suoraan selviä.
– Taustalla on varmasti ennen armeijaa omaksuttuja käytösmalleja. Osa voi myös ajatella, että epäasiallinen käyttäytyminen ja epäasiallinen kielenkäyttö on hauskaa. Nuorilla voi liittyä asiaan myös paljon ajattelemattomuutta eikä tekoja mietitä pitkälle, Maijanen sanoo.
– Voihan joukossa olla myös miehiä, jotka ajattelevat, että naisten paikka ei ole armeijassa. Naisvihamielisiä asenteita on voitu omaksua myös somesta, hän jatkaa.
Hän muistuttaa, että Puolustusvoimat eivät paini ongelman kanssa yksin.
– Ilmiöt, jotka näkyvät armeijassa, näkyvät myös esimerkiksi koulumaailmassa ja työelämässä. Puolustusvoimat yrittää tehdä oman osuutensa epäasiallisen käytöksen kitkemisessä, hän sanoo.
Maijasen mukaan epäasialliseen käytökseen pyritään puuttumaan Puolustusvoimissa. Alokaskauden alussa panostetaan ryhmäytymiseen, epäasiallista käyttäytymistä käsitellään oppitunneilla niin alokkaiden kuin johtajakoulutettavien kanssa. Päävastuu turvallisen ilmapiirin luomisella ja epäasialliseen kohteluun puuttumisella on kuitenkin esimiehillä.
Maijanen muistuttaa, että varusmiehet voivat hakea tukea myös sotilaspapeilta, sosiaalikuraattoreilta tai vertaisilta, kuten varusmiestoimikunnalta, jos yksikön päällikölle puhuminen tuntuu vaikealta.
Mielenterveys vaakalaudalla
Saija kertoo hakeneensa aliupseerikurssin loppupuolella lykkäystä palvelukseensa. Hän koki, että kurssin loppuun suorittaminen tuntui kurssilla olevien ihmisten kanssa vaikealta ja hän pelkäsi sen vaikuttavan hänen osaltaan kurssin läpäisyyn.
Lykkäystä ei lopulta myönnetty ja hän joutui palaamaan yksikköönsä. Pahin kiusaaja oli kuitenkin poissa, mikä huojensi Saijaa. Kiusaaminen kuitenkin jatkui.
Saija kertoo käyneensä viikoittain sotilaspapin ja kuraattorin puheilla. Hän kertoo ajatelleensa myös itsetuhoisia ajatuksia armeijan aikana.
–Jo ennen puolta vuotta oli ihan rikki ja mielenterveyteni oli vaakalaudalla, hän sanoo.
Saija ei valmistunut alikersantiksi.
Saijaa harmittaa, että häntä kiusanneet ja ahdistelleet varusmiehet ylenivät armeijassa käytöksestään huolimatta.
Jos Saija voisi palata aikakoneella takaisin, hän toimisi toisin. Hän kertoisi eteenpäin epäasiallisuudesta ja ahdistelusta sekä tekisi rikosilmoituksen.
– Kunnioittaisin itseäni enemmän, hän sanoo.
Hän kehottaa vapaaehtoista varusmiespalvelusta harkitsevia naisia miettimään kaksi kertaa, lähteäkö vai ei.
– Varsinkin jos sinua on joskus kiusattu tai sinulla on traumoja, niin kannattaa ainakin varautua, mikäli päätät hakea, Saija sanoo.
Hän neuvoo kertomaan henkilökunnalle, jos armeijassa kokee ahdistelua tai kiusaamista. Saija rohkaisee kertomaan henkilökunnalle, jos kohtaa epäasiallista kohtelua palveluksen aikana.