Kylmäävä arvio Norjan hirmupalosta

Norjan Krokstadelvan hirmupaloa vastaava tulipalo voisi tapahtua myös Suomessa, sanoo Lähi-Tapiolan korvausjohtaja Antti Määttänen.

Hänen mukaansa saman mittaluokan palot ovat mahdollisia vanhoilla puutaloalueilla, esimerkiksi Porvoossa, Raumalla ja Pietarsaaressa.

Norjan Krokstadelvassa, Drammenin kunnassa tuhoutui viime viikonloppuna yli sata rivitaloasuntoa valtavassa tulipalossa. Palon seurauksena evakuoitiin 400 ihmistä.

Norjan poliisi epäilee paloa joko vahingossa tai itsestään syttyneeksi.

Suomessa ei ole ollut saman mittaluokan tulipaloja rauhan aikana, Määttänen kertoo.

Olosuhteilla suuri merkitys

Määttäsen mukaan olosuhteet Krokstadelvassa olivat epäonnisen sopivat suurelle tulipalolle.

Norjassa on ollut kesällä kuivaa, mikä jo itsessään lisää edellytyksiä tulipalon leviämiselle. Myös laaksosta nouseva, rinnettä myötäilevä tuuli oli palon hetkellä sopivan voimakas.

Lisäksi palopaikan maasto on pelastamistyölle haastavaa.

Jo yhden talon sammuttaminen vaatii valtavan määrän vettä, jonka kuljettaminen pitkin kapeita rinneteitä on vaivalloista.

– Jos tielle saakin yhden säiliöauton, se pitäisi jotenkin saada sieltä poiskin. Se pitää sitten varmaan peruuttaa.

Isojen autojen suuri määrä kapeilla teillä aiheuttaa luonnollisesti ruuhkaa.

Suomessa ei ole yhtä tiheästi rinteeseen rakennettuja asuinalueita kuin Norjan Krokstadelva.

– Norjan paloalue on 400 kertaa 200 metriä suuri ja rakennettu tiiviisti. En tunnista Suomesta tuommoista rinnerakennetta, Määttänen sanoo.

Hänen mukaansa lähimpänä tällaista aluetta on Tampereen Pispalan kaupunginosa, jossa harjun rinteisiin on rakennettu paljon puutaloja.

Väljemmästä asutuksesta huolimatta Määttänen pitää suuren tulipalon syttymistä mahdollisena.

Pienempiä 3–12 asunnon rivitalotulipalojakin on säännöllisesti, hän kertoo.

Puutteita palo-osastoinnissa

Usein asunnosta toiseen leviävät rivitalotulipalot johtuvat puutteista palo-osastoinnissa. Niitä on Määttäsen mukaan paljon.

Määttänen arvelee, että myös Norjan tulipalossa tuhoutuneiden rakennusten palo-osastoinneissa on ollut puutteita.

Palo-osastointi tarkoittaa rakennuksen jakamista osastoihin, joiden tarkoitus on hidastaa tulipalon ja savun leviämistä.

Ne ovat Määttäsen mukaan kaikkein tärkein tekijä tulipalon rajaamisessa.

– Kun palo-osastointi on kohdillaan, huoneiston sisällä syttynyt palo jää huoneistoon. Jos se taas syttyy pihalla, esimerkiksi grillissä, niin ehkä ulkoseinäkin syttyy, mutta palo ei leviä koko taloon.

Ilman asianmukaista palo-osastointia palo leviää helposti, paitsi viereisiin asuntoihin, pihan kautta myös muihin rakennuksiin.

– Täysimittainen tulipalo säteilee valtavasti lämpöä. Sitä kautta pihapensaat, autot ja roskikset syttyvät palamaan.

Liekeistä lentävät kipinät ja kekäleet voivat levittää paloa yllättävänkin pitkän matkan päähän.