Viro näyttää nyt olevan Venäjän Euroopassa käynnissä olevien vaikuttamisoperaatioiden etulinjassa, arvioi Globsec-ajatushautomon strategisen politiikan ja turvallisuuden asiantuntija Maksym Beznosiuk.
Beznosiuk huomauttaa tuoreessa arviossaan, että Venäjällä ei ole tällä hetkellä Ukrainan rintamalla sotimisen vuoksi mahdollisuutta riskeerata suoraa yhteydenottoa puolustusliitto Naton kanssa.
Tästä syystä Kreml turvautuu todennäköisesti halpaan hybridisodankäyntiin etenkin puolustusliiton itäisellä sivustalla.
Beznosiuk nostaa esille muun muassa sen, että länsimaisten tiedusteluraporttien mukaan Venäjän sabotaasiyritysten määrä on kasvanut Euroopassa vuodesta 2024 lähtien nelinkertaiseksi aiempiin vuosiin verrattuna.
– Sen sijaan, että Venäjä ottaisi riskin suorasta sodasta Nato-maiden kanssa, kampanjan tarkoituksena on koetella liittolaisten reagointikynnystä, horjuttaa Euroopan hallituksia, murentaa transatlanttista yhtenäisyyttä ja heikentää lännen tukea Kiovalle, Beznosiuk kirjoittaa.
Beznosiuk kuitenkin viittaa kirjoituksessaan Venäjällä äskettäin säädettyihin lakeihin, joilla Vladimir Putinille annettiin valtuudet hyökätä ulkomaille Venäjän kansalaisten suojelemiseksi.
– Tällaiset toimet tasoittaisivat tietä suoremmalle kineettiselle väliintulolle Baltiassa, hän sanoo.
Kineettisellä sodankäynnillä viitataan aseelliseen tai sotilaalliseen toimintaan, joka tähtää kohteiden tuhoamiseen.
Välitosikko
Yhdeksi hälyttäväksi esimerkiksi Beznosiuk nostaa Baltian ja etenkin Viron tilanteen. Baltiasta on muodostunut asiantuntijan mukaan ”etulinja Venäjän harmaan alueen taktiikoille”.
Viron osalta hän nostaa esille maan itäisimmän kaupungin eli Narvan tilanteen. Kyseinen kaupunki on ollut jo vuosia esillä muidenkin asiantuntijoiden arvioissa niin sanotun ”Narva-skenaarion” tiimoilta.
Sen ydinidea on se, että Venäjä päättäisi testata Naton yhtenäisyyttä valtaamalla Virolle kuuluvan ja suurimmaksi osaksi venäläisten asuttaman Narvan jonkin tekosyyn varjolla.
Beznosiukin mukaan viime viikkoina Baltian maihin ja Viroon kohdistettu painostus onkin kehittynyt aiempaa vaarallisempaan suuntaan.
– Venäjänkielisillä sosiaalisen median kanavilla ja anonyymeillä Telegram-tileillä on alettu levittää ajatusta niin sanotusta Narvan kansantasavallasta Viron koillisella rajaseudulla, Beznosiuk kirjoittaa.
Asiantuntijan mukaan näillä kanavilla ja tileillä jaetaan separatistista kuvamateriaalia, tekaistuja valtion tunnuksia sekä väitteitä, joiden mukaan Narvan venäjänkielinen väestö tarvitsee suojelua Tallinnalta.
Tilanne muistuttaa vaarallisen paljon Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin tilannetta ennen Venäjän hyökkäystä. Yksi Kremlin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin julkisista perusteluista sodalle on ollut nimenomaan Ukrainan venäjänkielisen väestön suojeleminen.
”Pian kaikki on Venäjää”.
Beznosiuk kuitenkin muistuttaa, että tällä hetkellä Viron viranomaiset ovat suhtautuneet kampanjaan lähinnä informaatio-operaationa, ei todellisena ruohonjuuritason liikehdintänä.
– Juuri tämä tekee kampanjasta strategisesti merkittävän. Tarkoituksena ei välttämättä ole synnyttää välitöntä sotilaallista välikohtausta, vaan normalisoida sellaisen mahdollistava narratiivi.
Tässä Venäjä näyttääkin jo ainakin osittain onnistuneen. Viime viikolla virolaismedia Delfi uutisoi siitä, kun venäjänkielinen Nastojaštšeje Vremja -kanava haastatteli Narvan rajanylityspaikalla jonottaneita ihmisiä.
Eräs haastateltavana ollut mies kertoi liikkuvansa rajan yli useasti, koska hänen vaimonsa asuu Venäjällä ja sukulaiset taas Virossa. Haastattelija huomautti tässä kohtaa, että kyseessä on kaksi täysin erilaista maailmaa.
Mies oli kuitenkin eri mieltä ja vastasi, että hänelle kyseessä on oikeastaan ”yksi ja sama alue”. Haastattelija pyysi miestä tarkentamaan, mitä hän tällä tarkoitti.
– Pian kaikki on Venäjää, mies vastasi ja puhkesi nauruun.
