Kymmenien tuhansien suomalaisten rahaetu voi poistua: Tätä se tarkoittaisi
Uusimman selvityksen mukaan kotihoidon tukea suositellaan lakkautettavaksi. Korvaavaksi tukimuodoksi ehdotetaan sitä, että vanhempainpäivärahaa saisi pidempään.
Jos kotihoidon tuki lakkautettaisiin, yhteiskunta ei tukisi vanhemman kotiin jäämistä lapsen kanssa vanhempainpäivärahakauden jälkeen.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Liisa Siika-aho kertoo, että syitä mahdolliselle muutokselle on useita. Kelan tilastojen mukaan kotihoidon tukea saavien määrä on laskussa. Viime vuonna kotihoidon tukea sai alle 60 000 henkilöä.
– Yleisin tapa käyttää kotihoidon tukea on muutaman kuukauden ajan, ja harvat käyttävät sitä enää kolmea vuotta. Tutkijat ehdottivat, että tällaisia joustokuukausia lisättäisiin vanhempainpäivärahajärjestelmään, Siika-aho kertoo.
Lue myös Talouselämästä:
Merkittävä syy kotihoidon tuen lakkauttamiselle olisi Siika-ahon mukaan myös se, että sitä käyttävät enemmän naiset, ja tuen lakkauttaminen voisi kannustaa miehiä pitämään enemmän vanhempainvapaita.
– Perhevapaauudistus on lisännyt isien vanhempainpäivärahan käyttöä. Jos tukijärjestelmä toimisi vanhempainpäivärahojen kautta, isät saattaisivat pitää enemmän vanhempainvapaita, minkä kautta myös äitien työmarkkina-asema voisi parantua.
Lisäksi mahdollista lakkauttamista perustellaan työllistymisen kannalta.
– Kotihoidon tuen piiriin kuulumisesta on havaittu työelämästä syrjäyttäviä ja passivoivia vaikutuksia. Yleisesti paras tie ulos köyhyydestä on työllistyminen.
Vaikutuksia köyhille lapsiperheille
Väestöliiton toimitusjohtaja Tiina Ristikari huomauttaa, että kotihoidon tuen lakkauttaminen voisi aiheuttaa haasteita lapsiperheiden talouteen. Leikkaukset osuisivat kovimmin köyhiin lapsiperheisiin.
– Muutoksesta voisi aiheutua perheille taloudellisia haasteita, kun lapsi olisi vietävä jo aiemmin maksulliseen päivähoitoon, kun ennen lasta on voinut hoitaa pidempään itse, ja saada siihen tukea.
Pahimmillaan Ristikarin mukaan voi käydä niin, että vanhempi haluaisi jäädä hoitamaan lasta kotiin, mutta taloudellisista syistä se ei ole mahdollista.
Muutoksesta voisi aiheutua haittaa Ristikarin mukaan etenkin tukea eniten käyttäville eli matalasti koulutetuille, pienituloisille, työttömille, yksinhuoltajille ja maahanmuuttajille. Vanhempainpäivärahaa voisi saada jatkossa pidempään, mutta kyseinen etuus perustuu aikaisempaan tulotasoon, mikä tarkoittaa sitä, että pienituloisilla etuus jäisi hyvin pieneksi.
Siika-aho huomauttaa, että tutkimuksessa ehdotettiin, että vanhempainpäivärahajärjestelmään voisi tulla ansioihin sitomattomia päiviä jonkin verran lisää.
Hän perustelee tuen lakkauttamisen hyödyllisyyttä sillä, että lapset hyötyvät tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksesta.
– Yhteiskunta tukee jo aika voimakkaasti varhaiskasvatusta, ja on ehkä vähän epäloogista, että tuetaan eri suuntaan meneviä toimia, hän sanoo.
Kotihoidon tukea saavien määrissä on suuria alueellisia eroja. Ristikari kertoo, että joillain alueilla kotihoidon tuen piirissä olevia perheitä on enemmän, ja heidän lastensa siirtyminen päivähoitoon voisi kuormittaa päivähoitojärjestelmää.
– On alueita, joilla on paljon monilapsisia perheitä, ja jos kaikki perheen lapset siirtyvät päivähoitoon, se voi olla pikkupaikkakunnalla yhtäkkiä iso jysäys, Ristikari tarkentaa.
Muutoksella voisi olla erityisiä vaikutuksia myös sellaisiin perheisiin, joissa lapsia on monta esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen kautta.
– Lapsiperheiltä ei saisi leikata enempää. Tällainen leikkaus tarkoittaa kasautuvaa köyhyyttä varsinkin nyt, kun lapsiperheiltä on leikattu laajasti muistakin etuuksista, Ristikari kommentoi.
Siika-aho huomauttaa, että varhaiskasvatusmaksut ovat tulosidonnaisia ja pienituloiset perheet ovat nollamaksuluokassa eli he eivät maksa hoidosta.
– Heille varhaiskasvatus on hyvin edullinen vaihtoehto.
Syntyvyysongelmat
Tuen leikkaus voisi laskea syntyvyyttä entisestään.
– Suomen syntyvyystilanteessa meillä ei ole varaa leikata lapsiperheiltä yhtään enempää. Nyt täytyisi miettiä keinoja, joilla parannettaisiin lapsiperheiden tilannetta Suomessa, Ristikari sanoo.
– Päivähoitopaikoista on pulaa tietyillä alueilla. Jos ei ole mahdollista jäädä kotiin lapsen kanssa eikä laadukasta päivähoitoa ole saatavilla, muodostuu aika hankala yhtälö, joka voi heikentää jo ennestään varsin matalaa syntyvyyttä, hän jatkaa.
Siika-ahon mukaan tutkijoiden arvioiden perusteella kotihoidon tuen lakkauttamisella ei olisi merkittäviä vaikutuksia syntyvyyteen.
– Nuoret eivät arvioi tukijärjestelmää keskeisimmäksi motiiviksi hankkia lapsia, vaan lapsia saadaan muista syistä, Siika-aho huomauttaa.
Yksilölliset tilanteet
Siika-aho huomauttaa, ettei kotihoidon tukijärjestelmää ole uudistettu Suomen perhevapaauudistusten yhteydessä.
– Tutkijat ovat arvioineet, että muutos voisi olla sekä lapsen että vanhempien etu. Tämä ei ole ehkä enää ajantasaisin järjestelmä, Siika-aho sanoo.
– Kotihoidon tuen taso on myös hyvin alhainen. Se ei välttämättä ole taloudellisesti perheille kovin hyvä tukimuoto. Työttömyysetuus on äideille yleensä kotihoidon tukea korkeampi, joten perheiden tulotaso voisi jopa kohentua näillä ratkaisuilla, hän jatkaa.
Ristikarin ja Siika-ahon mukaan ennen uudistuksia olisi tärkeää tehdä lapsivaikutusten arviointi. Ristikarin mukaan lakkauttamiseen liittyy aina riski sen suhteen, miten etuutta aikaisemmin käyttäneiden elintasoa ylläpidetään.
– Aina kun lakkautetaan, pitäisi miettiä tarkkaan, mikä taho kärsii, ja miten mahdollinen korvaava etuus kohdentuisi samalle ryhmälle. Pitäisi tehdä tarkat arviot siitä, mitä muutos tarkoittaa erityisesti riskiryhmille ja erilaisille lapsiperheille.
Hänen mukaansa tuen lakkauttamista parempi vaihtoehto olisi, että tuettaisiin esimerkiksi äitien työllistymistä paremmin työvoimavalmennuksen ja koulutuksen avulla.
– Matalasti koulutetut äidit eivät pääse työmarkkinoille tuosta vain. Haasteet ovat suuremmat haja-asutusalueilla, joissa työpaikkoja on vähemmän.
Ristikari korostaa sitä, että mikäli kotihoidontukea ei saa, voi seurauksena olla se, ettei kotiin voi jäädä hoitamaan lastaan, vaikka haluaisi. Hän haluaakin peräänkuuluttaa sitä, että jokaisella perheellä olisi mahdollisuus valita.
– Jokaisen perheen tilanne on yksilöllinen. Mielestäni jokaisella perheellä pitäisi olla mahdollisuus tehdä ratkaisuja, jotka ovat heille parhaita.”