Sotakronikat

Älä odota nopeaa polttoaineiden hinnanlaskua, sanoo Bank Of American johtaja Ylelle

Älä odota nopeaa polttoaineiden hinnanlaskua, sanoo Bank Of American johtaja Ylelle

Dieselin keskimääräinen litrahinta nousi Suomessa vuodessa 1,60 eurosta lähes 2,50 euroon. Pankkipomo uskoo hintojen pysyvän korkealla vielä kesällä 2027.

Juttu tiivistettynä

Autoilijan tuskaa Suomen ja maailman polttoainepumpuilla ei lopeta edes nopea rauha Iranissa.

Maailman suurimpiin pankkeihin kuuluvan Bank of American raaka-ainesijoituksista vastaavalla johtajalla Francisco Blanchilla on kirkas kuva siitä, miten Iranin ja Ukrainan sodat ovat vaikuttaneet tähän mennessä maailman, Euroopan ja Suomen markkinoihin.

Tässä jutussa Blanch ennakoi myös tulevaa kehitystä.

Rauha Persianlahdella saisi Blanchin mukaan kyllä öljymarkkinoiden kehityksen kääntymään nopeasti kohti normaalia. Mutta mikään auto ei kulje raakaöljyllä.

Siksi maailman talouksille on ratkaisevaa, mitä tapahtuu öljyn jalostamiselle. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyillä ja Ukrainan drooni-iskuilla on siinä ratkaiseva merkitys.

Venäjä on ollut maailman kolmanneksi suurin öljyjalosteiden tuottaja. Vain Yhdysvallat ja Kiina ovat olleet sen edellä. Venäjän jalostuskapasiteetti on ollut lähes yhdeksän prosenttia maailman öljynjalostuksesta.

Nyt Venäjän dieseltuotannon määrä on romahtanut viime vuodesta, kuten alla oleva kuva näyttää.

Tämä tuotannon romahdus heijastuu kaikkialle, myös sinne, missä ei osteta venäläistä dieseliä. Suomeen ja Eurooppaan ei saa tuoda öljytuotteita Venäjältä.

Dieselin keskimääräinen litrahinta nousi Suomessa Tilastokeskuksen mukaan vuodessa 1,60 eurosta lähes 2,50 euroon, kun katsotaan lokakuun lukuja. Bensiinin hinta oli lokakuussa hiukan vajaat 2,30 euroa ja vuotta aiemmin noin 1,70 euroa.

Blanch ennustaa, että venäläisten jalostamoiden paluuta markkinoille on turha odottaa vielä pitkään aikaan.

Blanch arvioi, että Venäjän ongelmat dieselin tuotannossa voivat jatkua kesään 2027.

– Sodan päättymisen jälkeen kestää kuukausia palauttaa venäläiset jalostamot sotaa edeltävän kapasiteetin tasolle. Edessä on kuuden kuukauden haastava tarjontatilanne, Blanch arvioi.

Ja sota ei tosiaankaan näytä loppuneen. Neuvottelut Abu Dhabissa eivät tuottaneet ainakaan pikaratkaisua kohti rauhaa.

Energia on maailmanpolitiikan keskiössä

Tähän mennessä Ukrainan droonit ovat iskeneet Blanchin mukaan puoleen Venäjän kaikista jalostamoista. Venäläisten jalostamoiden tuotanto on romahtanut saman verran.

– Zelenskyi on huomannut, että venäläiseen energiainfrastruktuuriin iskeminen on tehokas tapa aiheuttaa tuskaa Venäjän taloudelle. Hän ei halua lopettaa.

Ukrainan iskujen takia presidentti Vladimir Putin on joutunut kieltämään bensiinin ja dieselin viennin. Lisäksi valtaosassa Venäjää on jouduttu polttoaineen säännöstelyyn. Käänne on jyrkkä, sillä ennen sotaa Venäjä pystyi viemään päivittäin kolme miljoonaa tynnyriä polttoaineita.

Eikä Putinin kannata odottaa helpotusta tilanteeseen, sillä Ukraina pystyy entistäkin tehokkaammin tekemään tuhoja öljynjalostamoilla.

– Noin 75 prosenttia Venäjän jalostuskapasiteetista on Ukrainan iskuetäisyydellä, mikä tarkoittaa, että he ovat iskeneet vasta kahteen kolmasosaan siitä, mikä on heidän ulottuvillaan, Blanch muistuttaa.

Nämä kolme karttaa kertovat, miten Ukrainan tuhoisat droonihyökkäykset yltävät jalostamoihin yhä syvemmälle Venäjälle:

Kansainvälinen energiajärjestö IEA laskee, että Ukraina on tehnyt pitkälle yli 200 drooni-iskua venäläisiin öljyjalostamoihin. Tämän vuoden aikana iskujen tahti on kiihtynyt. Toistaiseksi vain Venäjän Kaukoidän jalostamot ovat välttäneet yhä pidemmälle lentävät droonit.

Jalostamoiden kuntoon saamisen edellytyksenä on drooni-iskujen loppuminen, mutta sekään ei vielä riitä.

Jalostamoita ei saada kuntoon, elleivät lännen pakotteet hellitä. Tuhoutuneissa jalostamoissa tarvittaisiin varaosia, jotka ovat nyt kauppapakotteiden alaisia.

Uudet iskut Iraniin nostaisivat hinnat heti

Blanchin mukaan markkinat toipuvat suhteellisen nopeasti Iranin sodasta. Toipuminen Ukrainan sodasta kestää pidempään.

Vielä tämän vuoden alussa raakaöljyn tynnyrihinta liikkui vain aavistuksen 60 dollarin yläpuolella. Helmikuun lopussa Yhdysvallat iski Iraniin ja öljyn hinta lähes kaksinkertaistui yli 110 dollariin. Tämän vuoden keskihinta on noussut tähän mennessä noin 97 dollariin.

Nyt hintaa heilauttelee se, miten tankkerit pääsevät liikkumaan Persianlahden Hormuzinsalmessa ja miten presidentti Donald Trumpin aikeita kulloinkin tulkitaan.

Hinnan tarkka ennustaminen on jokseenkin mahdotonta. Vaikka Blanch seuraa öljyn hintaliikkeitä työkseen, joutuu hänkin jossittelemaan.

Kova hinta kannustaa siirtymään pois öljyn käytöstä. Olemmeko nyt suuressa käänteessä?

– Jos Lähi-idän sotaa ei saada loppumaan, näemme yli sadan dollarin hintoja. Jos Yhdysvallat palaa kineettiseen [täysimittaiseen] sodankäyntiin, hinnat voivat nousta helposti 150 dollariin.

Vaikka alueelle saataisiin nopeasti rauha, öljyn hinnat eivät hetkessä palaudu entiselleen.

– Jos rauha tulisi tänään, tuotanto voisi palautua normaaliin melko nopeasti. Voisimme nähdä tynnyrihintojen laskevan erittäin nopeasti 70–80 dollariin tai alemmaksikin, Blanch sanoo.

Sotaa edeltävälle tasolle ei päästä hetkessä, koska vuoden mittaan öljyvarastoja on tyhjennetty ja jatkuvasti tyhjennetään edelleen. Niiden täyttäminen tulee kestämään kauan. Se lisää kysyntää ja nostaa hintaa.

Miksi talous porskuttaa, vaikka öljy kallistuu?

Monet talousasiantuntijat muun muassa Suomen Pankissa ovat yllättyneet siitä, että Iranin sota ja kallis öljy ovat hyydyttäneet Euroopan talouskasvua pelättyä vähemmän.

Kallis öljy on nostanut Euroopassa vain energian hintoja, mutta ei kuitenkaan pahasti haitannut talouskasvua. Blanchin mukaan siihen on kolme syytä.

– Olemme käyttäneet varastoja, käyttäneet varastoja, käyttäneet varastoja, hän listaa.

Nyt Euroopan öljyvarastot ovatkin sitten ”erittäin, erittäin alhaalla”.

– Olemme vetäneet varastot pisteeseen, jossa olemme erittäin alttiita seuraavalle shokille: kylmälle säälle, seuraavalle sodalle, seuraavalle kuka tietää mille.

Energiajärjestö IEA puhui tilanteesta huolestuneena jo lokakuun raportissaan. Sen mukaan Iranin sodan alkamisen jälkeen maailman öljyvarastoista on huvennut yli puoli miljoonaa tynnyriä ja pelkästään elokuussa varastot hupenivat jyrkästi.

Teollisuusmaiden bensiini- ja dieselvarastot olivat jo kesällä painuneet alimmilleen vuosiin. Sen jälkeen varastojen tyhjentyminen on vielä jatkunut.

Tuhoja kärsinyt raakaöljyn tuotantokoneisto Iranissa, savuavat jalostamot Venäjällä ja tyhjentyvät varastot ovat omiaan pitämään polttoaineiden hinnat korkeina vielä pitkään sen jälkeen, kun rauha joskus saadaan aikaan Lähi-itään ja Ukrainaan.

Blanch muistuttaa ydinsyystä. Energian tuotannosta on tullut sotilaallinen kohde ympäri maailman ja monille eri osapuolille.

Olet saattanut jäädä paitsi