Sonaari on järjestäjän mukaan Suomen ainoa trance-musiikin festivaali tänä kesänä. Idylliseen saarimaisemaan saapui artisteja ulkomailta asti.
Kehot hytkyvät, värähtelevät ja keinuvat biitin eli perusrytmin tahtiin.
Kun tulee droppi, vauhti kiihtyy, kantapäät irtoavat maasta, kädet kohoavat korkeammalle ja pää nyökkäilee mukana.
Tiettyä tapaa tanssia elektronista musiikkia eli konemusiikkia ei ole, mutta tyypillisen tavan tunnistaa. Droppi tarkoittaa hetkeä, jolloin rytmi muuttuu voimakkaammaksi ja tanssittavammaksi.
Konemusiikki on nyt huippusuosittua. Lahden Enonsaaressa järjestetty Sonaari on tänä kesänä kuitenkin ainoa trance-musiikkiin painottunut festivaali Suomessa, kertoo järjestäjä Niko Vanhala, 34.
Konemusiikki pitää sisällään lukuisia eri alalajeja.
– Trancessa on melodioita. Tekno on enemmän sellaista hallimaista, tosi junnaavaa biittiä, Vanhala kuvailee tyylilajien eroja.
Kuuntele videolta: Tuleeko seuraavaksi droppi?
Konemusiikki stimuloi aisteja ja rauhoittaa
Lahtelaista Heini Zaraa elektroninen musiikki maadoittaa ja rauhoittaa.
– Minulle on diagnosoitu vasta aikuisiällä ADHD, ja ymmärrän nyt, miksi elektroninen musiikki on koko elämäni ajan tuonut minulle tosi paljon hyvää oloa, Zara kertoo.
Konemusiikki värähtelee monella taajuudella koko kehossa, Zaran festivaaliseura Liinu Silvennoinen vahvistaa. Stimuloi, kuten ADHD-diagnoosiin liittyvässä sanastossa sanotaan.
Sonaarissa maadoittumisen kokemus on pelkkää musiikkia kokonaisvaltaisempi.
Metsä, järvimaisema, yhteisöllisyys, hiekkaan upotetut varpaat, tuulen tuntu iholla, Zara listaa aisteja hyväileviä elementtejä.
Niko Vanhalan mukaan konemusiikin piireissä ja artisteissa on paljon neurokirjoon kuuluvia ihmisiä.
– Itse asiassa minullakin on ADHD-diagnoosi. Sain sen vasta aikuisiällä, ja tämä musiikki auttoi minua keskittymään.
– Trance on yleensä 130–140 biittiä minuutissa. Se aiheuttaa minulle sellaisen tilan, että ajatukset ovat selkeitä ja voin vain olla, Vanhala kertoo.
Vanhala ajattelee, että konemusiikki saattaa vaikuttaa erityisellä tavalla ADHD-ihmisissä, erityisesti kehoissa. Kaikkien iho ei esimerkiksi mene kanalihalle.
– Monesti meidän bileissäkin ihmiset ovat tulleet sanomaan, että he pystyvät pääsemään arjesta pois ja keskittymään hetkeen tämän musiikin avulla.
Aiheesta on olemassa myös jonkin verran akateemista kansainvälistä tutkimusta. Musiikkiterapia ja rytmimusiikki näyttäisi aasialaisen ja eurooppalaisen psykologian tutkimuksen perusteella lieventävän jonkin verran tarkkaavaisuushäiriöiden oireita.
Suomessa julkaistu Oulun yliopiston opinnäytetyö havaitsi, että selkeä rytmi, nopea tempo ja laulaminen saattaa esimerkiksi vaikuttaa vireystilaan myönteisesti.
Kokeile itse: Pystytkö katsomaan videon liikuttamatta päätä tai kehoa?
Kolmenkympin bileet paisuivat festareiksi
Idea festivaalien järjestämiselle lähti alun perin Niko Vanhalan omista 30-vuotisjuhlista.
– Sinne tuli noin sata henkeä, en edes tuntenut kaikkia. Ne olivat vähän sellaiset ug-bileet.
Juhlat sujuivat sen verran hyvin, että Vanhala alkoi järjestää Helsingissä lisää underground-bileitä eli tee-se-itse -tyylillä järjestettyjä konemusiikin tanssitapahtumia. Matkaan tarttui uusia samanhenkisiä kavereita, jotka toimivat nyt Sonaarissa vapaaehtoisina työntekijöinä.
Suomen konemusiikkikentällä pöhisee
Niko Vanhalan mukaan esimerkiksi tekno, hard tekno ja drum&bass ovat tällä hetkellä nosteessa olevia konemusiikin tyylilajeja Suomessa.
Elektronisen musiikin tapahtumia järjestetään etenkin Helsingissä paljon, mutta juuri tranceen keskittyvät tapahtumat ovat harvemmassa. Sonaari on ottanut tyyliesimerkkiä ulkomailta.
– Hollannissa Luminosity Beach Festival on rannalla ja sinne tulee tuhansia kuuntelemaan trance-musiikkia. Ranta on pyhitetty sille neljäksi päiväksi, Vanhala kertoo.
Vanhalan mukaan Suomen elektronisen musiikin tuottajat ovat kovaa tasoa ja artisteissa on vientiä myös ulkomaille.
Hän mainitsee esimerkkinä suomalaisen trancemuusikko Tempo Giuston, joka esiintyy Sonaarissa lauantaina Vanhalan kanssa. Pitkään musiikkia tehnyt artisti on esiintynyt useasti ulkomailla ja on yksi tunnetuimmista nimistä elektronisen musiikin kentällä.
– On tosi kovaa pöhinää, meillä on tosi kovia artisteja, ja tosi paljon hyviä tapahtumia ympäri Suomea.
Vanhala itse toivoo voivansa yhdistää Suomessa alan tekijöitä ja tuoda myös ulkomaalaisia artisteja Suomeen.
Haluatko tulevaisuudessa olla suomalaisen elektronisen musiikin tunnettu pääjehu?
– Siihen suuntaan. En halua ottaa mitään titteliä tässä, mutta haluun tukea tätä skeneä Suomessa ja viedä sitä eteenpäin, Vanhala sanoo.
