Suomalaisen salibandyn kulisseissa on käynnissä erikoinen peli. Sen pääosaan on noussut pitkän linjan salibandymies Kimmo Nurminen.
Viime tammikuussa tiedotettiin, että Nurminen jätti tehtävänsä SSBL Salibandy oy:n eli F-liigan toimitusjohtajana. Tuolloin Nurminen sanoi tiedotteessa, että muutoksen tarpeeseen vaikuttivat ”osin poikkeuksellisen pitkä aika toimitusjohtajana sekä osin henkilökohtaiset ja terveydelliset syyt”.
Iltalehden useista eri lähteistä saamien tietojen mukaan Nurminen irtisanottiin toimitusjohtajan pallilta. Lähteet kertovat, että potkut ovat olleet varsin hyvin lajin sisäpiirin tiedossa.
Siksi oli yllättävää, että reilua kuukautta ennen Salibandyliiton varsinaista kokousta liigaseura Nokian KrP tuli ulos tiedotteensa kanssa ja kertoi ehdottavansa Nurmista Salibandyliiton seuraavaksi puheenjohtajaksi.
Uusi puheenjohtaja valitaan marraskuun loppupuolella. Kesäkuussa liitto tiedotti, ettei nykyinen puheenjohtaja Kaarina Vuori aio hakea jatkokaudelle.
Nurminen kertoo, että hän on saanut useammalta jäsenseuralta samanlaisia toiveita ehdokkuudesta kuin KrP:ltä.
– Olen ilmoittanut seuroille olevani käytettävissä siihen pestiin, jos minua virallisesti siihen esitetään, Nurminen sanoo muttei halua nimetä muita seuroja.
KrP:n kannanoton oli allekirjoittanut seuran hallituksen puheenjohtaja ja pitkäaikainen voimahahmo Marko Salmela.
Lajiväen keskuudessa kuitenkin ihmetellään, miksi potkut saanut ex-toimitusjohtaja pyrkii nyt lajin suurimpaan pestiin. Kaikki eivät vaikuta kannattavan Nurmisen valintaa.
– Kyllä se uutinen erikoiselta tuntui, eräs nimettömänä pysyvä lähde sanoo.
Kimmo Nurminen, oliko päätös toimitusjohtajan työn jättämisestä yksinomaan sinun, molempien osapuolten yhteinen vai irtisanottiinko sinut?
– Henkilökohtaisesti koin, ettei minulla ollut edellytyksiä jatkaa tehtävässäni. Harkitsin lähtöä jo edellisenä kesänä. Silloin sovin työyhteisön kanssa, että vedän yhden kauden vielä loppuun ja sitten on oikea hetki luovuttaa soihtu seuraavalle.
”Hattarapullaa”
Nurminen ehti työskennellä liigayhtiön toimitusjohtajana lähes kymmenen vuoden ajan. Pitkään yritysmaailmassa marinoitunutta Nurmista kuvaillaan ”mukavaksi mieheksi”, joka piti tiiviisti yhteyttä liigaseuroihin.
Suurin kritiikki kohdistuu Nurmisen työnjälkeen hänen viimeisinä vuosinaan.
– Henkilökohtainen kantani on, että eiköhän hän ole jo oman osansa antanut lajille, yksi lähde pohtii.
Nurmisen aikana rahaa upotettiin muun muassa brändiuudistukseen, F-liigan draft-tilaisuuteen ja kansainvälistymissuunnitelmiin. Samaan aikaan esimerkiksi liigan yleisömäärät ovat laahanneet paikallaan.
Viime kauden yleisökeskiarvo miesten F-liigassa oli 578 katsojaa. Toissa kaudella lukema oli 641, kaudella 2023–24 se oli 514, ja 2022–23 keskiarvo oli vain 475.
Osassa liigaseuroista koetaan, että liigan johtoportaassa vieraannuttiin seurojen arjesta.
– Nämä kaikki hankkeet ovat olleet sellaista hattarapullaa, jolla ei ole ollut minkäänlaista tekemistä arjen realismin kanssa. On välittynyt kuva, että tärkeintä on se, miltä asiat saadaan näyttämään.
Suurta ihmetystä aiheutti muun muassa se, miksi esimerkiksi Jyväskylän Happeen annettiin kitkutella pahoissa talousvaikeuksissa ilman, että asialle tehtiin mitään.
– Vasta sitten tehtiin, kun oli pakko.
Eräs lähde näkee, että Nurminen käytti työstään aivan liikaa aikaa siihen, että hän kiersi eri puolilla Suomea katsomassa otteluita, jakoi niissä erinäisiä tunnustuksia ja toi MM-pokaalia näytille.
– Ovatko nuo nyt sitten toimitusjohtajan tärkeimpiä tehtäviä? lähde pohtii.
Nurminen sanoo, että toimitusjohtajan työhön kuuluu kritiikin vastaanottaminen.
– Onko kritiikki ollut kohtuullista, siitä voidaan olla montaa mieltä. Näen kuitenkin, että kuuden F-liigavuoden aikana otettiin valtavia harppauksia eteenpäin monessa suhteessa verrattuna aikaisempaan tuotteeseen, Salibandyliigaan.
”Ei kaunistella”
Yksi lähde sanoo, että kuluneen vuoden aikana F-liigassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia seurojen näkökulmasta.
– Nyt voi sanoa, että F-liigassa oikeat ihmiset ovat oikeissa rooleissa. Toki ”Kidi” Nurminen on heitä ollut palkkaamassa sinne jo aiemmin, joten ei häneltä siitä mitään pois.
– Mutta nyt tuntuu, että olemme pitkästä aikaa oikeasti saman pöydän ääressä. Ruudun katsojaluvut ovat täysin kaikkien tiedossa, eikä asioita tarvitse kaunistella, lähde sanoo ja viittaa liigan tv-oikeudet omistavaan Ruutu-palveluun.
Nurminen itsekin mainitsee ”negatiivisen ilmapiirin”.
– Sen muuttaminen lähtee ihmisistä ja persoonista. Liittohallitus ei voi olla kaukana lajiyhteisöstä. Päätöksenteon rakenne pitää saada vuorovaikutteisemmaksi, Nurminen avaa ajatuksiaan.
– Sellaista on kuulunut, että Salibandyliiton operatiiviset toimijat ja hallitus ovat jopa kauempana toisistaan kuin koskaan aiemmin. Siitä pitää olla huolissaan.
Kenelläkään ei tunnu olevan tietoa siitä, ketkä muut ovat lähdössä puheenjohtajakilpaan Nurmisen kanssa.
Se huolestuttaa lajiväkeä. Löytyykö ehdolle henkilöitä, jotka oikeasti haluavat viedä salibandyä eteenpäin?
Mitkä motiivit?
Millä motiiveilla Nurminen hakee puheenjohtajapestiä?
Nurminen aloittaa mainitsemalla, ettei F-liigan toimitusjohtajatyöllä ja sen päättymisellä ole tekemistä puheenjohtajaksi lähdön kanssa.
– Toivon, että lajiyhteisö on vuosien saatossa saanut sen käsityksen, että olen viimeiseen asti laji-ihminen. Minun ei tarvitse pyrkiä mihinkään oman itseni takia, vaan pystyn vilpittömästi ajattelemaan lajin etua.
Hän on ollut jo aiemmin liittohallituksen jäsenenä ja istunut myös lajin kansainvälisen kattojärjestön IFF:n neuvottelupöydissä.
Myös kriitikot nostavat esiin Nurmisen aiemman työpanoksen. Asioita tapahtui hänen pitkän pestinsä aikana.
Kansainvälisyyskulma tulee väkisin vastaan uudelle puheenjohtajalle, kuka se sitten onkaan.
– Siitä olen hivenen huolissani, että tällä hetkellä IFF:n uudessa hallintorakenteessa suomalaisten asiantuntijoiden rooli on vähäisempi kuin aiemmin. Näen tärkeänä, että Suomi on mukana tekemässä päätöksiä kansainvälisissä kysymyksissä.
– Sellaista viestiä on kantautunut, että kaikkiin IFF:n tekemiin päätöksiin ei olla Salibandyliiton jäsenseuroissa tyytyväisiä.
Salibandyliitto kommentoi
Salibandyliiton toimitusjohtaja Ville-Mikko Korkka ei ota kantaa puheenjohtajavaaliin tai sen ehdokkaisiin.
– Toimitusjohtajana tietenkin toivon, että mahdollisimman moni seura ja lajiaktiivi haluaa vaikuttaa ja tulee paljon ehdokkaita ja hyvä vaali. Silloin laji on merkityksellinen. Parissa aiemmassa vaalissa ehdokkaita on ollut hyvin.
Hallitusvaali on 21. marraskuuta, ja ehdokasasettelu päättyy 30 päivään aiemmin.
– Silloin julkaisemme ehdokkaat. Hallitukseen valitaan puheenjohtaja, kahdeksan varsinaista jäsentä ja urheilijajäsen. Vaalissa huomioidaan toimintasääntöjen sukupuolikiintiö, jonka mukaan yhtä sukupuolta on oltava vähintään 2/3, Korkka kertoo.
