Lavat täyttävä Komiat-ilmiö näkyy myös Suomen suurimmalla lavatanssileirillä: nuorimmat vasta 14-vuotiaita
Milla Ylä-Tuomola, 21, ei puhu enää harrastuksesta vaan elämäntavasta. Lavatanssi on löytänyt nuoret, ja muutos näkyy lattioilla: siellä on mukavan ahdasta.
Juttu tiivistettynä
Komiat-yhtye ja sosiaalinen media ovat tuoneet lavatanssin takaisin nuorten suosioon.
Varsinais-Suomen Yläneellä Valasrannan tanssileirillä muutos näkyy. Yhä nuoremmat ovat löytäneet buggin, fuskun ja muiden lavatanssilajien pariin.
Tanssileirin järjestäjä Niina Tammelin puhuu kulttuurimuutoksesta.
– Lavatanssikaan ei ole muuttumatonta. Se on kansankulttuuria ja aina ikäpolvensa näköistä, Tammelin sanoo.
Niina Tammelin ajattelee, että oman kulttuurin juurista nuoret saavat turvaa ja voimaa, kun maailmassa kuohuu.
Tanssijoiden ikäjakauma on leirillä laaja.
– Nuorimmat ovat noin 14-15-vuotiaita, ja iäkkäimmät 80 vuotta täyttäneitä hyvän matkaa.
Tammelinin mukaan koronan aiheuttamien poikkeusaikojen jälkeen selkeästi nuoremmat ikäryhmät ovat löytäneet lavatanssin pariin.
Hän puhuu Komiat-ilmiöstä.
– He tuovat lavatanssikulttuuria ihmisten tietoisuuteen ja sitä kautta tänne tulee nuorempia kohderyhmiä tanssitunneille.
Pitkät perinteet omaavalla tanssileirillä on hänen mukaansa suuri merkitys suomalaisessa seuratanssikulttuurissa ja sen siirtymisessä tuleville sukupolville.
Suosion taustalla some ja yhteisöllisyys
13-vuotiaana lavatanssin pariin päätynyt Milla Ylä-Tuomola kertoo rakastuneensa lajiin heti ensimmäisellä kerralla. Nyt 21-vuotias Ylä-Tuomola puhuu lavatanssista enemmän elämäntapana kuin harrastuksena.
Kahdeksan vuoden aikana hän kertoo huomanneensa, että lavatansseista on tullut nuorten keskuudessa suositumpia.
– Siitä on oikeastaan tullut sellainen juttu, että hei, mennään katsomaan, millaista lavatansseissa on, Ylä-Tuomola sanoo.
Lisää: Lavatansseissa on tapahtunut muutos – seurasimme viiden nuoren naisen iltaa Hausjärvellä
Hän arvelee, että kiinnostus johtuu osin sosiaalisesta mediasta, jonka kautta voi nähdä lavatansseja nuorten silmin. Myös lavatanssien yhteisöllisyys ja aito läsnäolo kiinnostavat nuoria.
– Ei ole parempaa tapaa viettää kesäiltaa ystävien tai perheen kanssa, kuin lähteä tansseihin.
Tanssin pyörteissä ikäeroa ei huomaa
Vauhdikas tanssilaji bugg on Milla Ylä-Tuomolan mukaan yleisesti nuorten suosiossa. Hän kuvailee sitä iloiseksi tanssiksi, jossa pääsee tanssimaan koko keholla.
– Fusku on myös suosittu. Useat aloittavat siitä, koska se on sellainen varma laji. Kaikilla on kuitenkin omat suosikkinsa, Ylä-Tuomola kertoo.
Vasta hiljattain tanssiharrastuksen aloittanut 16-vuotias Ville Aaltonen on myös tykästynyt buggiin ja fuskuun. Lisäksi hän mainitsee humpan ja tangon mukavina tanssia.
Vuosien aikana lajit ovat muuttuneet ja niitä on tullut paljon lisää. Niinpä myös vanhemmat lavatanssijat ovat joutuneet opettelemaan uutta.
– Kun vanhempi polvi on joutunut opettelemaan vastikään, niin se on myös avoimempaa niille, jotka vasta opettelevat itsekin, Aaltonen sanoo.
Lisää: Vesa Heinonen, 35, yllättyi lavatansseissa – ”Stereotypiat menivät täysin uusiksi”
Ylä-Tuomolan mielestä lavatanssissa mahtavaa on kuitenkin se, ettei ikäeroa niinkään huomaa. Tanssin lomassa jutellaan ja tutustutaan eri-ikäisiin ihmisiin, ja sen kautta voi löytää samanhenkisiä ystäviä.
Heidän mukaansa nuorilla on paljon ennakkoluuloja. Niissä toistuvat olettamukset siitä, että tanssitaan vain valssia ja että lavatansseissa käy vain vanhempaa väkeä.
Ennakkoluulot on kuitenkin helppo kumota, Ylä-Tuomola sanoo.
– Yksi tanssi-ilta kertoo paljon. Ei se montaa kertaa tarvitse, kun huomaa, että tansseissa käy paljon nuoria, on hyvä meininki ja musiikki on hyvää. Useasti tänne tanssilavoille sitten jää.
Lavatanssin tulevaisuus näyttää kirkkaalta
23:tta kertaa järjestettävän tanssileirin tanssitilat menivät viime hetkillä uusiksi, kun myrsky repi Valasrannan tanssisalin katon osittain irti.
Alueelle pystytettiin suuri teltta korvaamaan puuttuvaa salia.
Yli kymmenen vuoden ajan tanssia leirillä opettaneet Sami ja Jutta Helenius kertovat, että kävijämäärä leirillä on silmämääräisesti noussut.
– Käytännössä olemme huomanneet illalla, kun olemme käyneet tanssimassa muitten mukana, että siellä on mukavan ahdasta, Sami Helenius sanoo.
Sami ja Jutta Helenius arvioivat, että lavatanssien suosioon vaikuttaa useampi tekijä.
Tanssileirin tarkkaa kävijämäärää on hankala arvioida, sillä ennakkoilmoittautumista ei vaadita.
Niina Tammelin kertoo, että tavoite oli noin 1 500 päiväkäyntiä, ja se on onnistuttu ylittämään.
Minkälaisena hän sitten näkee lavatanssin tulevaisuuden?
– Jos olisit kysynyt tuon kysymyksen kymmenen vuotta sitten, olisin ollut vähän huolissani. Tällä hetkellä olen rajattoman onnellinen, sillä lavatanssin tulevaisuus on erittäin hyvässä turvassa, Tammelin sanoo.