Voice of Freedom Повна версія

Legendaarinen urheilupaikka Suomessa sai tylyn tuomion – "Pitää hävitä"

· Sport

”Toni on ihana”, luki lakanassa Vuokatinvaaran mäkimontussa kevättalvella 1992.

Yli 5 000 katsojaa oli saapunut paikalle kainuulaisen hyppyrimäen juurelle, kun tuolloin 16-vuotias olympiavoittaja Toni Nieminen täydensi sesongin 1991–92 supermenestyksensä nuorten maailmanmestaruudella.

– Kaikenlaista on tuo mäki nähnyt, huokaa haikeana yhdistetyn huippuvalmentaja Jyri Pelkonen.

Nykyisin Vuokatin urheiluopiston valmennuskeskuksen johtajana toimiva mies oli paikalla, kun maailmassa nähtiin ensimmäisiä V-tyylin hyppyjä.

– Jan Boklöv ilmestyi Vuokatin mäkeen ja heitti sukset v-asentoon. Katseltiin valmentajalavalta, mitä helvettiä tapahtuu: äijä vaan lentää.

Enää valmentajalavalta ei katsella hypyn hyppyä, sillä viimeiset pari vuotta Vuokatin normaalimäki on ollut poissa käytöstä, ja se puretaan tällä tietoa vuosien 2027–28 aikana.

– Vauhdinottomäen putkirakenne on omanlaisensa haaste. Miten purkaminen tapahtuu, ketkä sen suorittavat ja mitä se maksaa. Mäen pitää jollain aikataululla hävitä, Pelkonen kommentoi.

Suuria murheita

Vuonna 1947 avattu HS 100 metrin mäki on ollut tällä vuosikymmenellä vain talvikäytössä.

– Iso ongelma oli alamäen profiili ja alamäen rakenteiden pettäminen. Mäki oli kesäkäyttöön liian vaarallinen. Talveksi saatiin lumella muokattua sellainen profiili, että mäkeä oli turvallista käyttää.

Mäen virallinen käyttölupa umpeutuu tämän vuoden lopussa, mutta hyppääminen lumellakin olisi mahdotonta.

– Olemme lahjoittaneet muun muassa muoveja ja latuelementtejä pois, jotta jotain tavaraa saataisiin kiertämään.

Mäki sijaitsee Vuokatin urheiluopiston mailla keskellä laskettelurinnettä.

– Talvisin hankala paikka, kun joudutaan kulkemaan rinnekeskuksen poikki.

Vaikka Vuokatin mäelle olisi jostain löytynyt rahat perusparannus- ja korjaustöihin, Pelkosen mielestä urakka olisi ollut tarpeeton.

– Mäki ei olisi ikipäivänä saanut Kansainvälisen hiihtoliiton Fisin homologointia.

Se tarkoittaa, ettei Vuokatin mäki ole nykyvaatimusten- ja sääntöjen mukainen.

”Käsittämätöntä”

Purettava mäki oli vuosikausia suosittu kansainvälinen loppusyksyn ja alkutalven harjoituskohde, sillä Vuokatin urheiluopisto ympäristöineen tarjoaa nasevat puitteet myös muuhun treenileirioperointiin.

Erittäin iso isku tapahtui viime vuosikymmenellä, kun yhdistetyn kotimainen valmennuskeskittymä siirtyi Kainuusta Kuopioon.

Suunnitelma ei sujahtanut napakymppiin, sillä Kuopion Puijolla sijaitseva normaalimäki purettiin viime kesänä.

– Käsittämätön päätös, kun tärkeä harjoitusmäki hävisi. Se jätti Suomeen ammottavan aukon, Pelkonen jyrähtää.

Normaalimäki, eli noin 100 metrin mäki, on junioreille, naisille ja etenkin yhdistetyn naisille mainio harjoituspaikka.

Suomessa on käytössä vain kolme normaalimäkeä: Lahdessa, Rovaniemellä ja Jyväskylässä.

Uusi hanke kaatui

Ennen korona-aikaa Vuokatissa tehtiin suunnitelmat ja piirustukset HS 106 metrin mäelle.

Kun pandemiasta päästiin, alkoi sota Ukrainassa kevättalvella 2022.

– Uuden mäen rakentaminen kaatui siihen, että kustannukset rakentamisessa nousivat. Hintaa tuli paljon lisää alkuperäiseen verrattuna, eikä sellaista rahoituskanavaa löytynyt. Noin kymmentä miljoonaa euroa uusi hyppyrimäki olisi huutanut.

Uusi mäki olisi ollut osa laajempaa rakentamis- ja perusparannuskokonaisuutta. Maastohiihto- ja ampumahiihto-olosuhteita olisi kohennettu ja mäen lisäksi uutta olisi ollut tapahtuma-areena.

– Hanke on haudattu ainakin toistaiseksi, Pelkonen toteaa.

Suomessa on yhteensä 300–400 mäkihypyn ja yhdistetyn harrastajaa, joten julkisiin varoihin nojaavaan mäkitornirakentamiseen on sangen haastava saada rahoitusta.